Ajankohtaista

Tutkimuksella vastauksia elintarvikealan kestävyysongelmiin

torstai 26. syyskuu 2019

TEKSTI: apulaisprofessori Hanna L. Tuomisto, Kestävyystieteen instituutti (HELSUS), Helsingin yliopisto

Kestävän ravitsemuksen turvaaminen asettaa elintarvikealalle haasteita tulevaisuudessa. Tuore hallitustenvälisen ilmastonmuutospaneelin IPCC:n raportti korostaa ruuantuotannon, maankäytön ja ilmastonmuutoksen välisiä yhteyksiä. Ruokajärjestelmien on arvioitu tuottavan noin 20−30 prosenttia kaikista ihmisen aiheuttamista kasvihuonekaasupäästöistä.
Toisaalta myös ilmastonmuutos vaikuttaa ruokajärjestelmiin, sillä maataloustuotanto on altis säiden muutoksille. Kuivuuden, rankkasateiden, myrskyjen ja muiden säiden ääri-ilmiöiden on ennustettu lisääntyvän ilmastonmuutoksen myötä. Tästä johtuen osa nykyisistä maatalousalueista saattaa muuttua täysin käyttökelvottomiksi, ja muualla joudutaan varautumaan suuriin satovaihteluihin.

Tutkimukset osoittavat, että siirtyminen kasviperäisiin ruokavalioihin voisi auttaa sopeutumaan ilmastonmuutokseen ja vähentämään haitallisia ympäristövaikutuksia. Kuluttajien ruokailutottumusten hidas muutos on suurimpia haasteita kasvispainotteisten ruokavalioiden edistämisessä. Kotieläintuotteita muistuttavat, vaihtoehtoiset elintarvikkeet helpottavat tätä muutosta, sillä kuluttajat voivat valmistaa niistä tuttuja aterioita.
Kasvisperäiset kotieläintuotteiden korvikkeet ovat herättäneet laajaa kiinnostusta niin Suomessa kuin maailmallakin, mutta niiden markkinaosuus on merkittävästä kasvusta huolimatta marginaalinen. Syitä voi olla monia, kuten korvaavien tuotteiden korkea hinta sekä kuluttajien tyytymättömyys tuotteiden makuun tai koostumukseen.
Elintarvikealan tutkimuksen ja kehityksen avulla voidaan tuottaa uusia, terveellisiä, maukkaita ja hinnaltaan kilpailukykyisiä kotieläintuotteiden korvaajia. Uusista raaka-aineista erityisesti levät, sienet ja soluviljelyllä tuotettavat proteiinit tarjoavat innovaatiomahdollisuuksia kuluttajia kiinnostaville proteiinirikkaille tuotteille.
Soluviljellyn lihan markkinoille tuloa saamme todennäköisesti odottaa vielä pitkään, mutta mikrobien tuottamien proteiinien teollisen mittakaavan tuotanto näyttää lupaavalta jo lähitulevaisuudessa. Mikrobien avulla voidaan tuottaa esimerkiksi maitoproteiini kaseiinia sekä kananmunan valkuaisen proteiinia albumiinia ilman kotieläimiä. Näillä proteiineilla voidaan parantaa kotieläintuotteita korvaavien elintarvikkeiden koostumusta ja lisätä tuotteiden houkuttelevuutta.

Uusien elintarvikkeiden kehittelyssä on tärkeää arvioida myös tuotteiden ympäristökestävyys. Eläinperäisiä raaka-aineita sisältämättömillä tuotteilla ei ole automaattisesti pienempi ympäristöjalanjälki kuin kotieläintuotteilla. Kestävyyteen vaikuttavat raaka-aineiden ja niiden alkuperän lisäksi myös tuotteen prosessoinnista syntyvät päästöt, pakkausmateriaalit, ruokahävikki ja kuljetukset. Kotieläintuotteiden korvikkeet vaativat usein prosessointia, joten siihen käytettävän energian lähteellä on suora vaikutus tuotteen hiilijalanjälkeen.
Vesijalanjälki korostuu kasveista esimerkiksi avokadolla ja pähkinöillä. Palmuöljyn ja soijapapujen tuotantoon raivataan laajamittaisesti sademetsiä trooppisilla alueilla, mikä aiheuttaa luonnon monimuotoisuuden heikkenemistä. Kasvintuotannolla voi olla myös merkittäviä paikallisia ympäristövaikutuksia, kuten vesistöjen rehevöitymistä peltojen ravinnehuuhtoutumien vuoksi tai juomaveden saastumista liiallisen kasvinsuojeluaineiden käytön seurauksena.
Kattavan ympäristövaikutustarkastelun lisäksi elintarvikkeiden kestävyysmittaukset olisi syytä laajentaa usein vähäiselle huomiolle jäävään sosiaaliseen kestävyyteen. Tällöin arvioidaan vaikutuksia ihmisoikeuksiin, työoloihin, kulttuuriperintöön, yhteiskunnallisiin seurauksiin ja hallintoon. Erityisesti tuontituotteiden osalta vähimmäisvaatimukset sosiaalisen kestävyyden tasosta auttaisivat parantamaan ruuan tuottajamaissa elävien ja työskentelevien ihmisten elinoloja.

Elinkaariarviointimenetelmä on tehokas työkalu tuotteiden ympäristö- ja sosiaalisten vaikutusten tarkasteluun tuotantovaiheiden aikana raaka-aineiden valmistuksesta jätteiden käsittelyyn. Menetelmällä voidaan tunnistaa tuotantoprosessin kuormittavimmat vaiheet ja vertailla vaihtoehtoisia raaka-aineita ja prosesseja. Elinkaariarviointi tuotekehityksessä auttaa varmistamaan elintarvikkeiden kokonaiskestävyyden.
Kestävyystekijät huomioiva tuotekehitys on tärkeä osa elintarvikealan tulevaisuuden haasteiden ratkaisua, mutta se ei yksinään riitä. Lisäksi tarvitaan monitieteistä tutkimusta ruokajärjestämän kestävyysmuutoksen saavuttamiseksi.