Ajankohtaista

Robotit korjaavat sadon

torstai 14. joulukuu 2017

Robotiikasta ja robotisaatiosta on keskusteltu viimeisen parin vuoden aikana erittäin aktiivisesti useammassakin mediassa. Mistä tässä kaikessa on kyse: mikä ihmeen robotisaatio?
Määritelmiä tuntuu olevan useita. Robotisaatiosta puhutaan usein siinä valossa, joka tukee parhaiten omia tarkoitusperiä. Itse näen robotisaation olevat fyysisessä maailmassa tapahtuvaa kehitystä, jossa erilaiset koneet ja automaatit, sanotaan niitä vaikkapa roboteiksi, ottavat tehtäviä hoitaakseen.
Näillä automaateilla pyritään korvaamaan ihmistyötä toistuvissa, yksinkertaisissa, raskaissa ja rutiininomaisissa töissä. Kaikin puolin suotavaa kehitystä ihmisten näkökulmasta. Tuotantoketjun loppupää onkin jo pitkälle automatisoitu, ja kehitystä tapahtuu myös alkutuotannossa.

Maanviljelys on ala, jonka robotisoinnissa tehdään tutkimusta ympäri maailmaa. On kehitetty robotteja poimimaan omenoita, viinirypäleitä ja mansikoita. Ruiskutukset, kyntäminen ja kylväminen ovat myös toimenpiteitä, joihin kehitellään erilaisia miehittämättömiä robotteja.
Maanviljelijöitä ei siis enää tarvita lainkaan? Ei, koneet eivät uhkaa maanviljelijöiden ammattia, mutta saattavat tehdä siitä hieman kevyempää ja tehokkaampaa. Suomen yli tuhat lypsyrobottia tulevat varmasti saamaan lähiaikoina muitakin tilan tehtäviä hoitavia työkavereita. Ilman ihmistä eivät uudetkaan robotit pärjää. Jonkun pitää kuitenkin arvioida, milloin vilja on tuleentunut puintikuntoon ja takapellot ovat riittävän kuivia kevätkylvöön tai sää sopiva ruiskutuksiin.
Sadonkorjuu on varmasti mieluinen aika monelle maanviljelijälle, mutta myös kiireisin. Tänä vuonna huonot säät tekivät puimisesta erityisen haastavaa, mutta sadonkorjuu voi olla stressaavaa hyvienkin säiden vallitessa: Ympäripyöreitä päiviä puimurin ohjaamossa, ongelmia itäeurooppalaisten kaalinpoimijoiden saatavuudessa, ja uutisia thaimaalaisten marjanpoimijoiden kehnoista työoloista. Kärjistettyjä esimerkkejä, mutta todellisia.

Olisiko robotiikasta tähän ratkaisua? Olisi, ja melko monessakin kohtaa. Isännällä voisi olla apunaan miehittämätön traktori, joka pyynnöstä ajaa puimurin rinnalla, kunnes säiliö on tyhjennetty, käy tyhjentämässä kärryn kuivuriin ja palaa emännältä haettujen eväiden kanssa takaisin pellolle. Tekniikka on jo olemassa, mutta toistaiseksi se on melko kallista.
Viljelyn lisäksi tilalla voitaisiin robottien avulla hyödyntää myös laadukkaita suomalaisia metsämarjoja entistä enemmän. Kun emäntä on käynyt merkitsemässä parhaat marjapaikat puhelimella, hän lähettää pihasta dronen kuljettamaan pienet poimintarobotit parhaille apajille. Kerättyään marjat nämä pikkumönkijät tilaavat kuljetuskopterin keräämään sadon ja kuljettamaan itsensä seuraavaan marjapaikkaan.
Toistaiseksi kokonainen järjestelmä on tieteisfantasiaa, mutta kaikki yksittäiset osat ovat jo olemassa. Tosin suomalaisessa metsässä selviävää, marjat poimivaa robottia ei vielä ole olemassa. Olisiko siinä jollekin tulevaisuuden robottiosaajalle sopiva bisnes? Saataisiin mukaan kansantalouteen ne miljoonat metsiin mätänevät marjakilot.

Pelko työpaikkojen menetyksestä kulkee kuitenkin usein robotisaatioon liittyvissä keskusteluissa mukana, ja siitä onkin revitty melko raflaavia otsikoita. Sinällään tässä ei pitäisi olla mitään uutta, sillä automaation perimmäinen tarkoitus on juuri ihmistyön vähentäminen. Pankkiautomaatti, peliautomaatti, pakettiautomaatti… Listaa voisi jatkaa lähes loputtomiin.
Harvoin tulee edes ajatelleeksi, että kaikki automaateilla hoidettavat tehtävät ovat aikanaan olleet ihmisvoimin hoidettuja. Nykyisellään monet näistä automaateista ovat robotteja. Mikä on muuttunut? Käytännössä ei kovinkaan moni asia. Itse uskon, että robotti sanaa käytetään monessa kohtaa vain sen julkisuusarvon vuoksi. Kuulostaa esimerkiksi huomattavasti jännittävämmältä asioida palvelurobotin kuin palveluautomaatin kanssa. Hölmöksihän ihminen itsensä tuntee, jos automaatin kanssa keskustelee!

Robotti-sanalla on vahva tulevaisuutta ja edistyneisyyttä kuvastava kaiku, ja sitä hyödynnetään laajalti useissa eri merkityksissä. Mielikuvilla on robotiikasta puhuttaessakin suuri merkitys. Uudelle toimialalle haetaan huomiota ja hyväksyntää monelta suunnalta. Kärjistetysti sanottuna kaikki, mitkä liikkuvat, ovat robotteja, ja niitä tuntuu olevan kaikkialla. Robotiikasta luodut mielikuvat kuitenkin vaikuttavat suuresti myös pelkoon robottien työvoimavaikutuksista. Tämä on sinällään mielenkiintoista, koska automaation kohdalla moista kohua ei ainakaan nykypäivänä enää näe. Vai oletteko nähneet otsikkoa, jossa ihmiset pelkäävät automaatin vievän heidän työpaikkansa?
Teknologia kehittyy huimaa vauhtia, ja uusia robottisovelluksia julkaistaan viikoittain. Työpaikkojen katoamisesta ei kuitenkaan kannata suuremmin huolestua, mutta työtehtävien muuttumiseen on syytä varautua. Tulevaisuudessa ihmisten tehtäväksi jää päätösten tekeminen ja itselleen mieluisien työtehtävien hoitaminen. Kaikki ikävät ja raskaat hommat voi laittaa robottien tehtäväksi.
Uskon vahvasti, että roboteilla on tulevaisuudessa merkittävä rooli siinä, että pystymme jatkossakin kasvattamaan ja syömään suomalaista ruokaa. On tulossa aika, jolloin robotit tuovat ruokamme pelloilta pöytään asti.

Jyrki Latokartano
puheenjohtaja
Suomen Robotiikkayhdistys ry