Ajankohtaista

Pakkaukset ja resurssitehokkuus

torstai 26. huhtikuu 2018

Hävikki on kallista elintarviketuotantoketjun jokaisessa vaiheessa. Teollisuus, kauppa ja kuluttajat ovat halukkaita pienentämään sitä. Yksinkertaista se ei ole, sillä ketjussa on monia toimijoita, ja esimerkiksi tuoreleipä säilyy vain noin päivän ilman pakkausta.
Oikeanlaisella pakkauksella voidaan pidentää leivän säilyvyysaikaa ja vähentää hävikkiä. Yritysvastuu on osa liiketoimintaamme: olemme sitoutuneet vähentämään jätettä noin kymmenellä prosentilla vuoteen 2020 mennessä.
Tuoreleipä säilyy pakkauksessa noin 5–11 vuorokautta ja suojakaasuun pakattuna jopa useita kuukausia. Pakkaus ei välttämättä näyttele kovin suurta osaa tuotteen hiilijalanjäljestä. Luonnonvarakeskus Luken laskelman mukaan yhdellä ruisleipäviipaleella on paljon suurempi hiilijalanjälki kuin viipaleitten pakkaamisen käytetyllä muovipussilla.¹

Toimiva pakkaus suojaa tuotetta mekaanisesti ja hygieenisesti. Myös käyttäjäkokemus on tärkeä. Pakkaus on itsessäänkin merkittävä osa elintarvikkeen resurssitehokkuutta. Hyvin suunniteltu pakkaus antaa riittävän suojan, mutta tuote ei ole ylipakattu. Se rakentaa myös luottamusta ja luo laadukasta mielikuvaa tuotteesta ja brändistä.
Fazerilla on tehty pitkäjänteistä työtä, jotta kuluttaja- ja kuljetuspakkaukset olisivat mahdollisimman materiaalitehokkaita. Käynnissä on muun muassa lisäarvontuottamishanke, jonka tavoitteena on haastaa olemassa olevia ja uusia pakkausratkaisuja, jotta ne olisivat materiaalitehokkaampia.
Pakkauksen visuaalisuus ja tekniset ominaisuudet (fyysinen kestävyys sekä suojaus hapelta, kosteudelta ja rasvalta) eivät saa kärsiä tehokkuuden kustannuksella. Tarkastelun kohteita ovat painovärien määrä, laatu ja painopinta. Pakkausmateriaalia voidaan vähentää esimerkiksi optimoimalla pakkausmuotoja ja materiaaleja sekä yhdenmukaistamalla pakkausnimikkeitä.

Yli 70 prosenttia kuljetuspakkauksistamme on kiertäviä muovilaatikoita, jotka palautuvat asiakkailta takaisin pestäväksi ja uudelleen käytettäväksi. Aaltopahvisten kuljetuslaatikoiden ja -alustojen koko ja muoto on harmonisoitu materiaalihävikin minimoimiseksi ja kuljetustehokkuuden lisäämiseksi.
Teemme erilaisia kuljetuspakkaus- ja lavaustestejä varmistaaksemme tuotteiden tehokkaan ja kestävän kuljetuksen. On tärkeää, että kuluttajapakkausten ryhmäkoko on sopiva suhteessa kuljetuspakkaukseen ja lavalle, jotta ilmaa kuljetetaan mahdollisimman vähän.
Tuotepakkauksen tulee säilyä muuttumattomana läpi elintarvikeketjun. Rikkoutunut pakkaus ketjun loppupäässä merkitsee moninkertaista hävikkiä ja kulua, kun raaka-aineiden ja lopputuotteen valmistukseen, kuljetukseen ja myymiseen käytetyt materiaalit sekä työ menetetään.

Poliittiset päätökset, kuten hiljattain ehdotettu muovivero, johtavat pakkausmuovien uusiokäytön lisäämiseen. Kierrätettävyys tulee olemaan toinen pääkriteereistä ruuan säilyvyyden rinnalla pakkausmateriaaleja valittaessa. On tärkeää, että alan toimijat sitoutuvat lisäämään kuluttajaymmärrystä ja mahdollistavat paremmin kierrätettävyyden.
Tulevaisuudessa käytössä on todennäköisesti kokonaan uudentyyppisiä pakkausmateriaaleja, joissa yhdistyvät kuitupakkausten ja muovien hyvät ominaisuudet, kuten biopohjaisuus ja -hajoavuus, muovattavuus, saumautuvuus ja kierrätettävyys.

Muokattua selluloosaa tullaan näkemään muovin raaka-aineena. Iso läpimurto tulee olemaan, kun pakkausmateriaalivalmistajat löytävät teknologian, jolla kuitupohjaiset pakkaukset saadaan kuumasaumattaviksi ja täysin kierrätettäviksi. Pakkausten kehittyminen voi tuoda uudenlaisia kierrätysvaihtoehtoja, ja pakkauksilla voi olla elintarvikekäytön jälkeen täysin uusia käyttökohteita esimerkiksi biojätteen kompostoinnissa tai erilaisina suodattimina.
Pakkausten resurssitehokkuudessa voittavat kaikki: kukkaro ja ympäristö kiittävät.

¹ Silvenius ym. 2014. The role of household food waste in comparing environmental impacts of packaging alternatives. Pack. Tech. Sci. 27:4, 277−292.

Piia Soininen-Tengvall pakkauskehityspäällikkö, Fazer Leipomot Oy
Juhani Sibakov Innovaatio- ja tuotekehitysjohtaja, Fazer Leipomot Oy

Julkaistu Kehittyvä Elintarvike -lehdessä 2/2018