Ajankohtaista

Pääkirjoitus 3/2018: Tiedolla vauhtia liiketoimintaan

torstai 07. kesäkuu 2018

Järjestelmät jauhavat dataa koko ajan kiihtyvällä vauhdilla, mutta osaammeko muokata ja hyödyntää etenkin asiakastietoa arkipäivän työssä ja liiketoiminnassa? Syytä olisi, sillä tieto on arvokasta vasta sitten, kun sitä ymmärtää ja käyttää apuna päätöksenteossa.

Liike-elämä on matkalla uudella tavalla verkottuneeseen maailmaan. Iso murros tapahtuu, kun kokonaiset arvo- ja toimitusketjut digitalisoituvat ja yhdistävät ihmisiä, laitteita, palveluja ja yhteisöjä. Toimitusjohtajien tehtävänä on varmistaa, että yrityksillä on tekoälyn hyödyntämistä varten tarpeeksi rahaa ja työntekijöillä aikaa perehtyä uusiin työkaluihin.

Elintarvikepäivässä toukokuussa puhunut Head of OP Lab Kristian Luoma kertoi, että OP seuraa kilpailijoiden sijasta omia asiakkaitaan; kisan voittaa se, joka ymmärtää asiakasta ja tuntee teknologian. Kuluttajat alkavat olla oikeasti kuninkaita, vaatia heille sopivia palveluja ja vahtia yritysten tekemisiä tiiviisti. Jos palvelut eivät toimi toivotulla tavalla, hinta ole kohdallaan tai arvomaailmat kohtaa, ihmiset vaihtavat palveluntarjoajaa entistä herkemmin.

Suomen elintarviketeollisuuden toimijoilla ovat kaikki olennaiset tiedot käsissään, mutta he eivät tiedä sitä, koska tiedot ovat hajallaan, sanoo Houston Analytics Oy:n toimitusjohtaja Antti Syväniemi. Suomessa on paljon myös verovaroin kerättyä tietoa sekä markkina- ja kulutustietoja. Keinoälyn avulla tietokokonaisuuksista saadaan luotua ennuste- ja optimointinäkymiä eri tarkoituksiin.

Teollisuuden digitaalinen murros -tutkimusohjelman asian­tuntijat hoputtavat elintarvikealaa tarttumaan alustatalouden ohjaksiin: Ruuan arvoketjun toimijoilla on korkea aika miettiä asemaansa mahdollisesti syntyvässä elintarviketeollisuuden alustataloudessa, jottei Amazon tai joku muu toimija ota tilaa haltuunsa. Kauppaketjujen kintereillä kirittäjiä -jutussa kerrotaan, millaisilla strategioilla kauppa vastaa verkkokauppajättien paineeseen.

MTK pilotoi lohkoketjuteknologiaa, joka yleistyessään muuttaa lainsäädännön vanhentuneeksi. Lohkoketjut tuovat päätösvallan tiedon omistajalle, joka voi jakaa pääsyn tietoihinsa, olipa se missä tahansa. Tällöin ei tarvita erillisiä rekistereitä, ja muun muassa sopimusten tekeminen ja varmentaminen siirtyvät verkkoon. Mihin isoa hallintokoneistoa sitten tarvitaan?

Mutta mikä on työntekijän osa tekoälyn maailmassa? #Tietotyö2018 -raportin mukaan digitalisaatio, automatiikka ja robotiikka muuttavat pian valtaosan kaikesta työstä tietotyöksi. Tietoa tuotetaan, muokataan, analysoidaan, ja siitä viestitään. Tiedon kiteyttämisen ja tulkitsemisen taidot korostuvat. Laajan Osaamisen vallankumous 2.0 -kyselyn mukaan monilla aloilla on vaikea saada henkilöstöä, jolla olisi sekä riittävää ”digiymmärrystä” että ”pehmeää” osaamista: monipuolisia viestintätaitoja.

Markkinointi- ja viestintäjohtaja Mika Wilén ManpowerGoupista sanoo, että työelämässä tarvitaan edelleen ominaisuuksia, jotka ovat ihmiselle tyypillisiä ja joita ei toistaiseksi pystytä korvaamaan roboteilla ja tekoälyllä. Niitä ovat muun muassa kriittinen ajattelu, luovuus, tunneäly, ihmisten johtaminen, päätöksentekokyky ja palveluhenkisyys.

Pirjo Huhtakangas

PS. Eduskunnan tulevaisuusvaliokunnan raportti Suomen sata uutta mahdollisuutta 2018−2037 on 445-sivuinen järkäle. Tavoitteena oli löytää 100 lupaavinta teknologiaa, 100 uutta tulevaisuuden ammattia ja 100 lainsäädäntötavoitetta, jolla teknologioiden käyttöönotto saadaan sujuvaksi. Uusia ammatteja löytyi 200. Kannattaa tutustua.

Kirjoittaja on Kehittyvä Elintarvike -lehden toimituspäällikkö ja 
vt. päätoimittaja sekä Elintarviketieteiden Seuran kunniajäsen.