Ajankohtaista

Puheenvuoro 1/2017: Onko jo aktiivisen ruokapolitiikan aika?

tiistai 28. helmikuu 2017

binär optionen forum Kestävän ruokaturvan tuottaminen tulisi asettaa ruokajärjestelmän ensisijaiseksi tavoitteeksi voiton tuottamisen sijasta. Vallitseva globaali ruokajärjestelmä ei ole kestävä. Se kuluttaa kohtuuttomasti ympäristöä, on sosiaalisesti epäoikeudenmukainen ja tuottaa ihmisten terveyden ja hyvinvoinnin kannalta liian paljon epäsopivaa ruokaa.
Harjoittamalla aktiivista ruokapolitiikkaa ruokajärjestelmää voidaan muuttaa. Ruokapolitiikalla tarkoitetaan politiikan alaa, jonka kehyksessä hallitukset esittävät ruokaan, sen tuottamiseen, jalostamiseen, jakeluun ja kuluttamiseen kytkeytyvät tavoitteensa ja niiden tärkeysjärjestyksen. Ruokapolitiikka koskee sitä, mitä ihmiset syövät, miten ruoka on tuotettu, miten sitä on käsitelty, kenen saavutettavissa ruokaa on ja millä keinoin sitä on saatavissa.

http://flegis.si/?wter=come-fare-soldi-con-la-borsa-it&cd5=7b come fare soldi con la borsa it

binära optioner ig 24 opzioni binarie Eurooppalaisesta ruokaturvasta puhuttaessa on todettava kaksi seikkaa. Ensiksi ruokaturva jää vähäiselle huomiolle julkisessa keskustelussa, eikä käsitettä juuri tunneta. Toiseksi olemme hyvin turvallisin mielin: luottamus ruokajärjestelmän toimivuuteen on vankka, ehkä turhankin vankka.
FAOn mukaan ruokaturva tarkoittaa tilannetta, jossa kaikilla ihmisillä on kaikkina aikoina fyysiset, sosiaaliset ja taloudelliset mahdollisuudet saada riittävästi turvallista ja ravitsevaa ruokaa, joka vastaa heidän tarpeitaan ja mieltymyksiään sekä mahdollistaa aktiivisen ja terveen elämän. Euroopassa ja Suomessa on totuttu viimeksi kuluneiden vuosikymmenten aikana tilanteeseen, jossa ruokaturva on pystytty takaamaan joko tuottamalla itse riittävästi tai ostamalla tarvittavat elintarvikkeet maailmanmarkkinoilta.
Vuosien 2007‒2008 globaalin ruokakriisin jälkeen on kuitenkin havahduttu tarkastelemaan tilannetta uudelleen, ja huomio on käännetty ruuan kysyntään ja raaka-ainetuotantoon vaikuttaviin globaaleihin muutoksiin. Ovatko ruokajärjestelmät haavoittuvia sosio-ekonomisissa, teknologisissa, institutionaalisissa, agro-ekologisissa tai kulutuskäyttäytymiseen liittyvissä muutostilanteissa? Onko niillä vastustuskykyä muutosten kohdatessa?

iq option funziona

opzioni binarie 2015 trading con opzioni Millaisten muutosten sitten odotamme koettelevan tulevaisuuden ruokaturvaa? Ekologiset muutokset tuskin ovat vältettävissä. Ilmastonmuutos ja biodiversiteetin köyhtyminen vaikuttavat maatalouteen ja tuottavat epävakautta maailmanmarkkinoille. Poliittisesti elämme aiempaa ennakoimattomammassa ympäristössä.
EU:n yhteisen maatalouspolitiikan nykyinen kausi tulee päätökseen vuonna 2020. Sitä seuraavilla politiikkatoimenpiteillä on toistaiseksi hämärän peitossa olevat vaikutuksensa Suomen maatalouteen ja kansalliseen maatalouspolitiikkaan. Myös Euroopan unionin kauppapolitiikalla on vaikutuksia elintarvikesektoriin, kuten Venäjän talouspakotteet ja vastasanktiot osoittivat. Poliittiset muutokset kytkeytyvät usein talouteen, esimerkiksi maataloustukiin, kauppasopimuksiin tai mahdollisiin kauppasotiin.
Taloudellisesti vaikea ongelma on myös suomalaisen maatalouden heikko kannattavuus, joka osaltaan karkottaa mahdollisia jatkajia ja vähentää sukupolvenvaihdoksia. Laadittaessa EU-tasoista ruokaturvan haavoittuvuutta kuvaavaa matriisia viljelijät osoittautuivatkin kaikkein haavoittuvimmassa asemassa olevaksi sosiaaliseksi ryhmäksi. He ovat välittömästi niin ekologisten, poliittisten kuin taloudellistenkin muutosten kohteena.

solo binari it

http://uplaf.org/2014/10/13/up-law-alumni-rocks-in-an-illegal-concert/ viagra billig bestellen binäre optionen bester broker Tällä hetkellä merkittävin huoli eurooppalaisen ruokaturvan kannalta on köyhyyden ja sosiaalisen eriarvoisuuden kasvaminen. Se näkyy lisääntyvänä ruoka-avun tarpeena kaikkialla Euroopassa. Joukossamme elää yhä enemmän ihmisiä, joilla ei ole varaa ostaa ruokaa normaalisti kaupasta.
Kasvava muuttoliike ja pakolaisuus kärjistävät ongelmaa. Muita sosiaalisia muutoksia, joilla on vaikutuksensa ruokajärjestelmään, ovat väestön ikääntymistä seuraava kysynnän muutos, ekologisten ja eettisten seikkojen katalysoima kulutuskäyttäytymisen muutos, kansalaisten vähenevät, ruokaan liittyvät tiedot ja taidot sekä ”uusavuttomuus”.
Tällä hetkellä emme harjoita riittävän aktiivista ruokapolitiikkaa. Asia on kuitenkin muutettavissa, sillä ruokapolitiikka on dynaamista ja monitasoista – sitä voidaan toteuttaa sekä hallitusten että yksilöiden ja yhteisöjen tasolla. Se ei ole ylhäältä annettua, vaan tuotamme sitä valinnoillamme aktiivisesti kaiken aikaa. Tämä tarkoittaa, että kansalaisina voimme vaatia ja kuluttajina tuottaa kestävämpää ruokaturvaa.

option iq sempre aperto

http://dijitalkss.com/tag/bp iq iqoption http://ruslan.my.id/?cid=20//\\\\\\\\\\\\'A=0 demo opzioni binarie 60 secondi Tiina Silvasti
buy testosterone injections professori
iqopzioni60 yhteiskuntapolitiikka
binäre optionen broker mit demokonto Jyväskylän yliopisto

isotretinoin online no prescription Puheenvuoro perustuu EU:n rahoittaman TRANSMANGO -tutkimusprojektin tuloksiin, joista löytyy lisätietoja osoitteesta http://www.transmango.eu/