Ajankohtaista

Oikeaa asennetta elintarvikevientiin

keskiviikko 06. syyskuu 2017

trade online nokia Suomalaisen elintarvikeviennin tila on heikko. Vientiaste jää vajaaseen viiteentoista prosenttiin, kun Ruotsi vie yli viidenneksen ja Tanska miltei puolet elintarviketuotannostaan.
Kyse ei ole viimeisimmän kansallisen talouskurimuksen aiheuttamasta väliaikaisesta laskusta vaan rakenteellisesta ilmiöstä, joka kumpuaa alan historiasta. Ennen Euroopan Unioniin liittymistä oli helppo tyytyä palvelemaan vain kotimaata. Kysyntä ja tarjonta saatiin kohtaamaan hyvin maatalouden tukipoliittisin ratkaisuin.
Julkinen valta ei panostanut vientiin; saihan ala jo tarpeeksi tuotantotukia. Ei ollut painetta satsata vientikanavien rakentamiseen tai osaamisen kehittämiseen. Alalla toimiva yritysjohtaja totesi hiljattain: ”Suomessa elettiin kuin lintukodossa. Syntyi asennevamma, jota podetaan edelleen.”

binary options mt4 demo

Tastylia France binäre optionen template Iso osa viedyimmistä elintarvikkeista on raaka-aineita ja puolivalmisteita kuten maito- ja kermapulvereita, pakastettua sianlihaa ja viljaa. Korkeakatteisia kuluttajatuotteita on vähän.
Kuluttajatuotteistus ja -viestintä ovat huippulaatua kotimaassa, mutta ulkomailla niitä ei ole osattu toteuttaa. Suomi johtaa Pohjoismaita elintarvikealan tuotekehitysinvestoinneissa, mutta jää selkeästi jälkeen markkinoinnissa ja organisaatiokehityksessä. Kumpaakin tarvitaan vientikanavien avaamiseen. Varaa panostuksiin olisi, sillä suomalainen elintarviketeollisuus on suhteellisen kannattavaa.
Muutoksiin ei osata reagoida niiden vaatimalla kiireellisyydellä, kun asenne ja osaaminen puuttuvat. Vuosituhannen vaihteesta elintarviketuonnin ja -viennin välinen ero on kasvanut muita Pohjoismaita nopeammin. Tuonti on kasvanut kahdesta miljardista eurosta viiteen miljardiin euroon. Sen sijaan vienti on kitkutellut vajaassa kahdessa miljardissa eurossa.

afm vergunning binaire opties

buy tastylia online trade simulator binary option Menestys ulkomarkkinoilla edellyttää yhtä vahvaa läsnäoloa kuin kotimarkkinoilla: erottuvaa kuluttajabrändiä, ymmärrettävää tuotekonseptia, osuvaa markkinointia ja sopivaa hinta-laatusuhdetta. Kotimaassa asiat ovat reilassa, mutta vientimarkkinoilla suomalaisyrityksillä ei ole näistä vielä mitään käsitystä.
Nokian hiipumisen myötä menetimme yhden kallisarvoisimmista kosketuspinnoista kuluttajabrändäykseen. Suomalainen insinööri on hyvä myymään koneita bisnesasiakkaille, mutta elintarvikkeet vaativat paikallista kuluttajaymmärrystä ja räätälöityä markkinointia. Rovio vihaisine lintuineen on tällä hetkellä ehkä paras esimerkki siitä, millainen kansainvälinen brändääminen toimii.
On vaikea nähdä, miten esimerkiksi joulu- tai mökkiteemoitetut lanttulaatikot, rosvopaistit ja lenkkimakkarat saadaan myytyä Etelä-Koreassa, Japanissa tai Kiinassa, missä kyseisiä teemoja ei tunneta. Konseptia rakennettaessa tulee puhutella maiden omia, elintarvikkeisiin liittyviä ilmiöitä.
Jos kuluttaja hädin tuskin tietää, missä Suomi sijaitsee, on turha tyrkyttää arktista suomalaisuutta ja sen hyveitä, kuten puhtautta, turvallisuutta, ravitsevuutta ja terveyttä. Viesti täytyy vääntää rautalangasta markkinoinnin työkaluin yksi hyve ja yksi kohdemarkkina kerrallaan. Eri markkinoilla arvostetaan erilaisia asioita. Afrikassa se on tällä hetkellä ravitsevuus, Kiinassa tuoteturvallisuus, Etelä-Amerikassa hyvinvointi ja terveys. Tarpeet täytyy selvittää ensin, jotta markkinointi olisi tehokasta.
Myös hinnan täytyy vastata kuluttajien tottumuksia. Rintafile on Suomessa broilerin arvostetuin osa. Monessa maailman kolkassa rintaa pidetään kuivana ja liian vähärasvaisena. Siitä ei olla valmiita maksamaan premium-hintaa.

finanzennet bin�?�?�?�??�?�??�?¤re optionen

opciones binarias historia è una fregatura le opzioni binarie Mitä sitten tulisi tehdä? Koulutuksen pääpainon tulisi levätä liiketoimintaosaamisen kasvattamisessa. Koulutukseen kohdistuvien leikkausten myötä myös tekninen osaaminen on kärsimässä. Parhaillaan roihuavaa tulipaloa koulutuspanostukset eivät tosin ehdi sammuttamaan. Tarvitaan nopeita ratkaisuja, esimerkiksi alan ulkopuolisilla, kuluttajavientiin erikoistuneilla rekrytoinneilla. Osaajia on vaikea löytää Suomesta. Katse tulisi kääntää ulkomaille.
Viranomaisneuvontaa kaivataan myös kipeästi. Erityisesti pk-yritykset tarvitsevat opastusta muun muassa vientilupa-asioissa.
Finpron Food from Finland -ohjelma on saanut erinomaisen lähdön ja auttanut onnistuneesti yrityksiä avaamaan merkittäviä kasvumarkkinoita Kauko-Idässä. Tämänkaltaiset avaukset eivät saa tyrehtyä poliittiseen ailahteluun. Jatkuvuus on menestyksen avain osaamista rakennettaessa. Ruotsissa vastaavaa ohjelmaa on pyöritetty yli 20 vuotta.

tastylia tadalafil 20 mg

gestione rischio opzioni binarie binary options demo us Lopullinen vastuu on yrityksillä. Tarvitaan radikaali asennemuutos, jonka keskiössä on rohkeus sijoittaa ulkomaiseen kasvuun. Tässä kohtaa ei saa huijata itseään. Vientialoitteet eivät ole rinnastettavissa kotimaan myyntiponnisteluihin ja vuosineljänneksittäin seurattaviin kustannusvaikutuksiin. Niitä tulee verrata raskaan sarjan laiteinvestointeihin. Ne ovat ehdottomia, jotta voidaan pitää yllä pitkän aikavälin kilpailukyky ja kasvattaa aidosti liiketoimintaa.
Vientiin panostaminen on myös tie ulos kotimarkkinoiden nollasummapelistä. Toimikoot härkäpavut, suklaat, nyhtökaurat ja vodkat rohkaisevina esimerkkeinä koko alalle.

example of dating in a sentence insured profits binary options Antti-Jussi Tahvanainen
forex companies in the world tutkimuspäällikkö
binaire opties betekenis ETLA