Ajankohtaista

Miten teollinen internet parantaa pääoman tuottoa?

torstai 14. joulukuu 2017

Internet of Things (IoT) on muotitermi, jonka nimiin monet vannovat. Kannattaako siihen investoida, ja millainen on näiden investointien rooli? IoT-ratkaisuihin sisältyy suuri lupaus tuottavammasta tulevaisuudesta.
Neljännen teollisen vallankumouksen pitäisi vapauttaa työntekijöiden aivot raskaasta raadannasta ja tarjota kansakunnille mahdollisuus älykkäämpien ratkaisujen kehittämiseen. Kun keskustelee esimerkiksi saksalaisten ja kiinalaisten kanssa IoT:stä, voi nähdä, että suomalaisten on erikoistuttava tälläkin sektorilla asioihin, joissa meillä on eniten osaamista tai IoT-teknologioilla tuettavia menestystuotteita.
On melko varmaa, että vain parhaat IoT:hen satsaavat yritykset onnistuvat parantamaan kannattavuuttaan sen avulla. Ongelma on sama kuin aikanaan IT-investointien kohdalla. Näiden hankkeiden kannattavuutta ei osattu tai haluttu laskea. Koska hanke on loistava ja koska kaikki muutkin ovat siitä innostuneita, projekti toteutetaan hatarien mielipiteiden siivittämänä. Näinhän asia ei saisi olla, vaan tarvitaan faktoja ja tavoitteellista toimintaa.

Automaatioon investoiminen on ollut Suomessa kannattavaa pitkällä aikavälillä. Työn korkea hinta on pitänyt siitä huolen. Lisääntyvän älykkyyden avulla voidaan parantaa eri omaisuuserien tuottavuutta, mutta ei hinnalla millä hyvänsä. Pääsääntöisesti IoT-investointien kustannukset on helppo laskea, mutta ongelma onkin hyötyjen arvioinnissa ja niiden saavuttamisen aikajänteessä. Teknologian vanhetessa tai markkinan muuttuessa hyödytkin happanevat nopeasti.
Matti Harju kirjoitti tämän lehden numerossa 4/2016, että korvausinvestointi-sana pitäisi kieltää ja nosti samassa yhteydessä valokeilaan korjausinvestointien tärkeyden. Tämä on totta, sillä investointien teoria tuntuu unohtaneen yrityksille elintärkeät perusparannus- tai modernisointi-investoinnit. Niiden teorianmuodostus on puutteellista, sillä teoria keskittyy laajennus- ja korvausinvestointeihin. Nyt näemme hälyttäviä havaintoja koneista, rakennuksista ja verkostoista, joissa perusparannusinvestointien lykkääminen on nostanut käyttö- ja kunnossapitokustannuksia sekä luonut korjausvelkaa. Sama syndrooma vaivaa sekä teollisia että julkisen sektorin kohteita.

Teollisen internetin teknologiat voivat parantaa tuottavuutta sekä asennetun että uuden laitekannan osalta. IoT-investointeihin pätee vanhan laitekannan osalta perusparannusinvestoinneille tyypillinen tavoiteasettelu eli järkevin kustannuksin paljon hyötyä.
Vanhojen laitteiden osalta voidaan toteuttaa mittausteknologian parantaminen välttämättömän tiedon saamiseksi sekä määritellä pilveen siirrettävän tarpeellisen ”small datan” käyttöperiaatteet täsmällisesti. Uuden laitekannan osalta voidaan realisoida ”big datan” koko potentiaali. Tärkeintä omaisuuseriin vaikuttamisen kannalta on, että päätöstilanteet tunnistetaan ja niissä tarvittava data määritellään ja jalostetaan yhdenmukaisesti koko konekannan tasolla. Systemaattinen ja reaaliaikainen laitteiden elinkaaren hallinta vaatii nykyistä laadukkaampaa tietoa.
Myös elintarviketeollisuuden yritykset tuntevat liian heikosti käytettävien koneiden ja tuotantolinjojen todelliset teknistaloudelliset pitoajat ja ajotavat. Yhä useampi kone voisi tulevaisuudessa kertoa oman ja keskeisten komponenttiensa jäljellä olevan elinikätiedon ja kuormitusasteen reaaliajassa. Nykyäänhän koneet kertovat käyttäjälle lähinnä käytönaikaisista ongelmista ja virhetilanteista. Tieto tulee liian myöhään ajatellen ennakoivaa kunnossapitoa ja koneiden maksimaalista käytettävyyttä. On myös huomattava, että IoT ei yhdistä ainoastaan älykkäitä tai autonomisia koneita verkoksi, vaan myös ihmisen ja koneen suhde sekä vuorovaikutustapa muuttuvat.

Tutkimushankkeissa DIMECC S4Fleet ja LUT MaiSeMa on todettu, että yritykset voisivat saavuttaa merkittäviä hyötyjä parantamalla laajojen laitekantojen hallintaa ja ekosysteemiensä johtamista. Näissä tutkimushankkeissa on kehitetty malleja IoT-investointien kannattavuuden arviointiin, verkostojen elinkaarilaskentaan ja IoT-palveluiden hinnoitteluun.
Laitemyyjät ja palveluntarjoajat ovat IoT-palveluista innostuneita, koska ne tuovat vakaata kassavirtaa, hyvää kannattavuutta ja mittakaavaetuja. Myös omistajalla tulee olla selkeä näkemys saavutettavista hyödyistä ja kilpailueduista. IoT-investoinnit voivat oikein suunniteltuina ja toteutettuina parantaa sekä työntekijän, koneen, konekannan, yrityksen ja jopa yritysten muodostaman ekosysteemin tuottavuutta. Koska laitteita, niiden toimintaa ja käyttötapaa koskeva elinkaaritieto on hajallaan ekosysteemin eri yrityksissä, tarvitaan yhteisiä, tietoturvallisia pelisääntöjä tiedon keräämiseksi, jakamiseksi, jalostamiseksi ja käyttämiseksi.
Parhaimmillaan teollisen internetin investoinnit avaavat uusia kasvu- ja työmahdollisuuksia sekä parantavat pääoman tuottoa. Tuottopotentiaali olisi myös saatava näkyviin mittaamalla IoT-investointien kannattavuutta järkevästi.

Timo Kärri
professori
School of Business and Management
Lappeenrannan teknillinen yliopisto