Ajankohtaista

Maatalousunelmia

perjantai 28. huhtikuu 2017 auto trading opzioni binarie recensioni opcje binarne demo konto

Suomalainen elintarviketalous on kovan onnen elinkeino, joka jarruttaa suomalaisen elintason nousua, koska siihen uppoaa veroeuro toisensa jälkeen. Alkutuotanto, maatalous, ei kannata. Toissa vuosisadalla sadon söi halla. Sitten tuoton söi ylituotanto, ja viimeisetkin rippeet kaupan halpuuttamat hinnat. sito con opzioni binarie italiano Jatkojalostus ei kannata; elintarvikeyritysten tulokset ovat hädin tuskin nollarajan yläpuolella. Syöminen sen sijaan kannattaa syöjälle liiankin hyvin, kun puolet kansasta syö itsensä ylipainoon. Kansantaloudellisesti sekään ei kannata ylensyömisen aiheuttamien kustannusten vuoksi. Eikä tässä vielä kaikki: ruuan loppusijoitus on kallista sekin, jos halutaan ravinteiden pysyvän kierrossa eikä rehevöittävän Itämerta.

binary option no deposit bonus november 2017

Koko ruokaketju on epäkunnossa, maataloustukiaisista jätehuoltoon. Se vain rasittaa miljardeilla muutenkin alijäämäistä kansantalouttamme. On maamme köyhä, ja siksi jää – tätä kyytiä. Muu talous on sen sijaan sadan viime vuoden aikana kukoistanut. On tehty tikusta asiaa, sellua ja paperia, lautaa ja lankkua. On keksitty kännykät ja tekstiviestit, yhdistetty ihmisiä hyvin kannattavasti ainakin yhden nokiallisen verran. Mutta elintarviketaloutta emme ole keksineet kannattavaksi. binäre optionen leicht erklärt Kaikki lähtee raaka-aineen tuotannosta. Mitä maataloudelle sitten pitäisi tehdä? Jatkaa nykyisellään, erikoistua vai vielä enemmän omavaraistua tai kenties jakaa ruuan tuotanto kansainvälisesti: tuottaa kutakin evästä siellä, missä se parhaiten kannattaa? Viime mainitussa Suomelle jäisi varsin vähän mitään viljeltävää, ellei ilmastonmuutos heitä meitä ihan tropiikkiin.

traderush binary options reviews

Entä jos Suomessa erikoistuttaisiin maatalouteen, jossa tuotetaan vain semmoisia eväitä, jotka maksavat ainakin euron kilo. Vähennettäisiin ylijäämätuotteiden kuten ohran ja vehnän viljely omavaraisuuden tasolle ja erikoislajikkeisiin, joiden jatkojalosteista viennissä saa mahdollisimman hyvän hinnan. Miksi ihmeessä Suomessa viljellään halpiskamaa, jota ei maailmanmarkkinoillakaan tarvita? Ehkä se on omavaraistalouden peruja. Ohra kasvaa hyvin Lapin perukoilla asti, sitä voivat syödä niin eläimet kuin ihmiset. Ihmiset varsinkin nesteeksi käytettynä – tai peräti tislattuna, etanoli kun on kalahtanut syvälle suomalaisten selkäytimeen. Mutta niin pitkälle jalostettunakaan ohrasta ei saada maailmanmarkkinoilla kunnon hintaa; maissista tai sokeriruo’osta tehty alkoholi on halvempaa, minkä ovat huomanneet monet kotimaiset juomavalmistajat.

http://sensuousmuse.com/?tormozok=trading-gratis-demo&1e0=96 trading gratis demo

http://tukani.cz/?pimono=tipos-de-opciones-financieras&7cf=e9 tipos de opciones financieras Brändityöryhmä unelmoi luomumaataloudesta. Sitä pidetään ratkaisuna maatalouden kannattavuusongelmiin. Valvontakiemuroineen ja -koukeroineen ja byrokratioineen luonnonmukaisesta tuotannosta, varsinkin jatkojalostuksesta, on tehty niin kallis järjestelmä. Suomalainen kuluttaja ei halua maksaa semmoista lisähintaa luomusta, kun luomua ei erota tavanomaisesta muusta kuin hinnasta ja nimestä.
Päinvastoin, luomuvihannekset ovat kaupan tiskillä usein niitä nahistuneita, leipä mautonta tai ärjyn hapanta, tiivistä kittanaa junttapullaa, kahvileipä kummallisen makuista lättänää. Luomulla on pitkä matka suomalaisen kuluttajan jokapäiväiseen ruokapöytään. Sitä syövät vielä kauan vain vannoutuneimmat aatteen palon omaavat. Saksalaiset ja viime vuosina varsinkin tanskalaiset ovat toki hurahtaneet luomuun, ja heille sitä tietty voisi täällä kasvattaa ja viedä. Mutta euron kilohinnoista ei luomussakaan monen tuotteen kohdalla voi vielä edes uneksia.

binära optioner mäklare sverige

motori di trading online Ruotsalaiset tukevat kauraa 10 miljoonalla eurolla. Siinä voi vielä käydä niin, että se viimeksi nauraa, jolla on eniten kauraa. Kaura ei toki vielä täytä tuota euron kilohintaehtoa, mutta interventiorehuohran se hakkaa mennen tullen ja jalostettuna alkaa lähestyä sitä.
Kun Suomi jo nyt on kauranviljelyn suurvalta, miksi siitä ei otettaisi kaikkea hyötyä irti? Kasvinjalostus vain on päästetty meiltä karkaamaan tuontitavaraksi, mutta sisulla sen voi saada takaisin. Kotimainen kasvinjalostus on edellytys meille sopivien, uusien kauralajikkeiden viljelylle. Kauraa voisi viljellä niin paljon, että kaurankuorista voitaisiin valmistaa vaikka pakkauksia ja säästää metsiä myöhempien aikojen parempaan käyttöön.
Norjalaisilla on lohi, sen kohdalla me suomalaiset nukuimme onnemme ohi. Norjalaiset tehostivat sen viljelyä niin, että kotimaan kasvattamot ovat menettäneet markkinoita, ja kasvattajat saavat enää hädin tuskin itselleen murkinoita.

http://amylyx.com/?lili=%D9%83%D9%8A%D9%81-%D9%8A%D9%85%D9%83%D9%86-%D8%B1%D8%A8%D8%AD-%D8%A7%D9%84%D9%85%D8%A7%D9%84 كيف يمكن ربح المال

dove à “Ñ“à ’Ñ“à “â€ à ’â€™à “Ñ“à ’â€šà “â€šà ’à % Suomessa on tyhjillään vanhoja navettoja pilvin pimein, isoja ja vallankin pieniä. Niistä saa kohtuukustannuksilla hyviä hyönteiskasvattamoita nostamaan eläinten ja vaikkapa ihmistenkin ruuan valkuaisomavaraisuutta, kun lainsäädännöstä on nyt tulossa hyönteismyönteinen.
Siinä on yksi uusi keinomahdollisuus nykyiselle maataloudelliselle keinotaloudelle. Takavuosina tosin on kokeiltu etanoiden kasvatusta suomalaisten ruokapöytiin, mutta ne olivat liian hitaita yleistymään eväiksemme. Herkuttelijoiden määräkään ei tuolloin riittänyt kannattavaan tuotantoon. Mutta madot, kärpäsen toukat ja sirkat ovat ihan eri juttu. Ennen sirkat olivat vitsaus, nyt niistä voi tulla vaikka maatalouden siunaus.
Navetoista tulee mieleen nykyinen maidontuotanto, kun pohatat rakentavat toinen toistaan suurempia pihattoja. Niiden edistämisen sijaan maidontuottajien omistamien osuuskuntien pitäisi panostaa reaktoritutkimukseen, siis maidon tuottamiseen reaktorilla. Hollantilaiset ovat lihan kanssa jo pitkällä. Suomalaiset voisivat saada vaikka seuraavan Nobelin ilman eläimellistä menoa tuotetulla maidolla. Se kelpaisi vegaanille ja AIV:llekin.

forex firmaları listesi

binära optioner swedbank Suomeen tuodaan paljon kasviksia ja varsinkin juureksia: kaiken maailman mukuloita, joista osa kasvaisi myös täällä ja joita nykyään suositellaan mukuloidenkin ruuaksi. Ääreisartisokat, maa ja latva, ovat molemmat paljolti tuontitavaraa. Latvamalli jopa talvehtii raukoilla rajoillamme nykyisinä leutoina talvina. Sitten on vielä kiinalainen artismöykky, jonka hinta Ranskassakin on kymmeniä euroja kilolta.
Maamallin artisokat laksatiivina lopettaisivat myös yhden kansaamme vaivaavan vitsauksen, nimittäin ummetuksen, kunhan päivittäinen käyttömäärä vain on riittävän suuri. Mukulakrassin saamisesta kotimaasta keittiömestarit haaveilevat. Piparjuurikin on juuri semmoinen juuri, jonka viljelijällä voi käydä hyvä tuuri. Luomun parhaimmat mahdollisuudet ovat kasviksissa ja juurikin juurikasviksissa.
Miksi muuten maataloutta pitää – ja saa harjoittaa vain maalla? Kun lähiruoka nyt on in, kaupungeissahan sitä pitäisi tuottaa, koska ruuasta syödään niissä suurin osa. Lähiömarkettien ja keskustan kauppakeskusten katoilla voisi hyvin olla kasvihuoneita, jonne johdettaisiin alakerran ihmispaljouden tuottama hiilidioksidipitoinen ilma edistämään salaatin tai muiden vihannesten kasvua.
Tai miksei siellä voisi olla kanala biokaasulaitoksineen ja sen vieressä leipomo, joka saisi näin energiaa ja raaka-ainetta? Tai käytettyjen kanojen loppusijoituksen hoitava kanaviillokkitehdas, josta annokset tipahtelevat suoraan alakerran markettiin. Kerrostalojen pystyseinillä voitaisiin viljellä mansikkaa. Tuoreempaa ruokaa saisi hakea.
Taloudellisesti epäkunnossa olevan elintarviketalouden korjaamiseksi tarvitaan isoja unelmia, luovuutta, luovaa hulluutta, ennakkoluulottomuutta ja rohkeutta ottaa riskejä. Sen iänikuisen, kulahtaneen ja kannattamattoman ylijäämäohran ja -vehnän viljelyn sijaan.

broker con investimento minimo piu basso

iq option american express Heikki Manner MMM

20 up or down trading system