Ajankohtaista

Kiertotalouden koko keinovalikoima käyttöön

torstai 26. lokakuu 2017

Elinkeinoelämän kasvua ja yhteiskunnallista hyvinvointia haetaan nyt biotalouden, alustatalouden, jakamistalouden, digitalouden ja kiertotalouden avulla. Kiertotalous on talouden malli, joka nousee vahvasti esiin kansallisilla ja Europan unionin agendoilla. Sen tarjoamia liiketoimintamahdollisuuksia ei tosin osata hyödyntää vielä riittävästi.
Kun tarkastelemme ihmiskunnan ja omaa lähihistoriaamme, kiertotalous on ollut itsestään selvä tapa selviytyä niukoista ajoista ja vähistä resursseista. Kyse ei ole uudesta ilmiöstä. Maapallon kasvava väestö tarvitsee yhä enemmän ruokaa, energiaa, vettä ja materiaaleja. Maapallon kantokyky ei riitä kattamaan näitä tarpeita. Kiertotalous on talousmallin lisäksi myös ajatusmalli − ja se on tullut jäädäkseen.

Pakon lisäksi kiertotalous on mahdollisuus luoda uudenlaista, kestävän kehityksen mukaista liiketoimintaa kasvavan kysynnän tarpeisiin. Se tuottaa arvoa, työpaikkoja ja veroeuroja kestävästi. Tulevaisuudessa ei ole enää jätteitä, vaan ne ovat kallisarvoisia raaka-aineita, joita hyödynnetään yhä udelleen.
Kiertotalouden keinovalikoima mahdollistaa uusien logististen ja palveluratkaisujen myötä tehokkaan materiaalivirtojen seurannan, jäljitettävyyden ja uusiokäytön. Kiertotalouden liiketoiminnan syntymiseen tarvitaan uskallusta, idearikkaita ihmisiä, uusia toimijoita ja jakeluverkostoja. Meillä kuluttajilla ja kulutustavoillamme sekä valinnoillamme on suuri merkitys siihen, miten kiertotalouden keinovalikoima otetaan käyttöön.
Maailman ravinnon tarve kasvaa, mutta samalla ruokaa tuhlataan suuria määriä heittämällä sitä roskiin. EU-alueen vuosittainen ruokahävikki on arviolta 89 miljoonaa tonnia, joka vastaa kustannuksiltaan lähes 143 miljardia euroa. Yksistään Suomessa ruokaa heitetään roskiin 340−460 miljoonaa kiloa vuodessa eli noin 60–80 kiloa henkeä kohti. Suomalainen kuluttaa keskimäärin 540 kiloa elintarvikkeita vuodessa. Tarvitsemme jämeriä keinoja siihen, miten jätteen määrä minimoidaan ja syntyvä jäte hyödynnetään uudestaan.

Kiertotalous mahdollistaa bisneksen luomisen siitä, mitä on ennen pidetty päätepisteenä. Elintarvikeketju ja elintarviketuotannon sivuvirrat ovat hyvä esimerkki. Elintarvikeketju, alkutuotannosta aina kuluttajan pöytään saakka, tarjoaa hyviä mahdollisuuksia raaka-aineiden ja syntyvien sivuvirtojen tehokkaaseen hyödyntämiseen ja innovatiivisen ruokatuotannon edistämiseen kestävän kiertotalouden hengessä.
Esimerkiksi suomalainen leipäketju sisältää mahdollisuuksia. Kotimainen vilja ja siitä valmistetut elintarvikkeet ovat laadukkaita ja terveellisiä. Yksistään leipäketjun osissa haaskaamme tätä arvokasta raaka-ainetta lähes 30 miljoonaa kiloa vuosittain pelloille jäävän raaka-aineen, teollisuuden prosessien sivuvirtojen, kaupan tuotehävikin ja kuluttajilta syntyvän biojätteen muodossa. Hukkaamme siis melkoisen määrän ravintoarvoltaan hyvää raaka-ainetta, jolle voisi olla käyttöä esimerkiksi uutena proteiinin lähteenä tai eläinten rehuna.
Samanaikaisesti tuomme Suomeen 200 miljoonaa kiloa soijaa, josta 90 prosenttia käytetään rehun proteiinilähteenä. Suomen rehuproteiinin omavaraisuusaste on pieni, noin kymmenen prosenttia. Kiertotalous mahdollistaisi soijan korvaamisen viljaketjun sivuvirroilla ja nostaisi samalla rehuproteiinin omavaraisuusastetta merkittävästi. Jos jatkamme hävikin jalostusta ja kierrätystä vielä ihmisravinnoksi, sen arvo nousee kymmeniin miljooniin euroihin. Näin syntyy liiketoimintamahdollisuuksia lukuisille uusille ja olemassa oleville toimijoille.

Kiertotalous on hiomaton timantti, joka sisältää suuria liiketoimintalupauksia. Tarvitsemme radikaaleja tuote- ja ratkaisuinnovaatioita edistämään resurssiviisasta talouskasvua. Turhaa hävikkiä voi estää vaikkapa syömäkelpoisuuden osoittavien pakkausten avulla. Räätälöidyt ruokapalvelut puolestaan tarjoavat alustan raaka-aineiden maksimaaliseen hyödyntämisen ja hävikin vähentämiseen.
Elintarvikeketju voi siirtyä massatuotannosta yksilöllisiin ratkaisuihin ja palveluihin. Äly tulee myös ruokaketjuun, jolloin ruokakauppa ja kotitaloudet vähentävät hävikkiä ja kuluttajan arki helpottuu. Mitäpä jos sinullakin olisi napostelunseuraaja kännykässä huolehtimassa terveellisestä ja tarpeellisesta ruokailustasi? Kiireisenä päivänä personoiva ruoka-automaatti voisi valmistaa terveellisen aterian tuoreista raaka-aineista vaikkapa bussiasemalla.
Kiertotalouden innovaatiot eivät synny tyhjästä, vaan niihin tarvitaan hyviä ideoita, tutkimusta, kehitystyötä ja ennakkoluulottomia kokeiluita. Ennen kaikkea tarvitsemme asennetta, ja siihen voi jokainen vaikuttaa omilla valinnoillaan.

Anne-Christine Ritschkoff
tieteellinen johtaja
VTT Oy