Ajankohtaista

KE 6/2018, kolumni, Tiimiosaaminen ratkaisee menestyksen

torstai 13. joulukuu 2018

Tiesitkö, että tänä päivänä yli puolet vuonna 2000 liikevaihdoltaan maailman suurimmasta yrityksestä on lopettanut toimintansa? Suomalaisyritysten unilukkari Reijo Karhinen puolestaan herättelee meitä kirjoittamalla, että yritysten osaamistarpeet tulevat muuttumaan ”viidessä vuodessa paljon, kymmenessä vuodessa aivan radikaalisti”.
Suomalainen keskustelu näyttää rajaavan osaamisen kuitenkin yksilön taidoiksi ja tekemisiksi. Meitä jokaista haastetaan oppimaan uutta ja päivittämään taitojaan. Samaan aikaan avoimiin työpaikkoihin haetaan hyvää tyyppiä eli oikeaa asennetta. Sopivan tyypin löytyessä taidot kyllä opetetaan ja opitaan. Oletusarvona on, että riittävän tuoreella taitovalikoimalla ja oikealla asenteella menestyy.

Jokainen menestynyt kasvuyrittäjä tietää, että onnistumisen ratkaisee ihmisten yhteispeli − tiimin yhteinen tekeminen. Poikkeuksellisellakaan osaamisella varustetut yksilöt eivät takaa yrityksen menestystä. Netflix raamitti jo 2000-luvun alussa henkilöstölinjauksissaan, että se ei suvaitse kovaa huippuosaamista ilman tiimitaitoja. Näitä ”brilliant jerks” -tyyppejä ei tarvita kasvuyhtiön rosterissa. Menestystä tutki myös Google, joka löysi vain yhden yhdistävän tekijän menestyneissä tiimeissään. Se oli tiimissä koettu vahva psykologinen turvallisuus.
On selvää, että menestyvien yhtiöiden taustalla on lukuisia hyvin yhteen toimivia, jatkuvasti kehittyviä tiimejä. Me ihmiset olemme tuottavimpia yhdessä, emme erikseen.
Julkisessa keskustelussa vyörytämme kuitenkin uudistumisvastuuta yksilöille. Tiimiosaaminen ei ylitä uutiskynnystä. Haluaisin lukea uutisia, joissa hehkutetaan yhteistä luottamusta, vuorovaikutusta ja kykyä sanoa ääneen epäkohdat: Vahvaa tiimin kokemaa psykologista turvallisuutta, jolla on valloitettu maailma.

Tiimien kehittäminen on kahden tason työtä. Jotta tiimi suoriutuu, tarvitaan toki yksilötasolla uusia taitoja ja oikeaa asennetta. Nämä eivät kuitenkaan riitä, jos tiimin sosiaalinen todellisuus ei mahdollista taitojen käyttöä, tai salli tarvittavaa asennetta. Tutkimus on havainnut, että työpaikan sosiaaliset normit ovat niin vahvoja, että ne voivat pitää luontaisesti suulaan työntekijän hiljaisena epäkohdista.
Suomessa onnistujat ovat edelleen vaikeuksista voittoon -yksilösankareita. Jos olisin diktaattori, laittaisin jokaisen suomalaisen johtajan pakolliseen tiimiosaamisen koulutukseen. Koulutuksessa sisältönä olisivat vuorovaikutussuhteet, psykologiset tarpeet ryhmässä, ryhmädynamiikka ja verkostojen tarkastelu suhteiden kautta.
Osallistuja saisi tehdä lopputyön omasta suhdeosaamisestaan: suhteesta itseensä, suhteistaan toisiin, suhteestaan omaan organisaatioon ja ulkopuolelle. Lopputyöseminaarissa arvioitaisiin yhdessä, onko oma ammatillinen osaaminen – taidot ja tiedot – riittävällä tasolla, jotta johtajana pystyy luomaan ja ylläpitämään vaikuttavia suhteita.

Moderni työ on toisiaan tarvitsevien ihmisten vuorovaikutusta, toteaa digitaalisen työn huippuasiatuntija Esko Kilpi. Tehokkainta osaamisen kehittämistä on keskinäiseen vuorovaikutukseen panostaminen. Vastuu siitä on johtajalla ja johtoryhmällä. Johtoryhmän tulisi näyttää esimerkkiä. Johtoryhmässä jos missä tulisi vallita vahva keskinäinen psykologinen luottamus.
Johtoryhmillä on tiimiosaamisen vahvistamiseen kaksi yhtäaikaista keinoa: rakenteet ja luottamus. Luokaa yhdessä johtamisen rutiinit, jotta arki on mahdollisimman sujuvaa ja antaa tilaa kohtaamisille. Rutiinit eivät ikävästä nimestään huolimatta ole rajoitteita vaan mahdollistajia. Toimivat rutiinit varmistavat, että jokaisella on tilaa ja aikaa olla oma itsensä sekä mahdollisuus panostaa kehittymiseen. Tehkää rakenteita, joissa jokainen voi liittää oman osaamisensa yhteiseen tekemiseen.

Luottamuksen rakentaminen alkaa omasta itsestä. Varatkaa riittävästi aikaa ja energiaa ihmisten kohtaamiseen. Kysykää johtoryhmissä, mitä meille ja sinulle kuuluu juuri nyt. Kuunnelkaa yhdessä vastaukset. Kuulkaa aidosti, mitä tunteita sanojen takana on. Tutustukaa ihmiseen työroolin takana, sillä tunteminen tuo tulosta. Menestyvä yritys on menestyksekästä verkostojen toimintaa, jossa tulokset paranevat yhteistyön toimivuutta lisäämällä, ei huippuyksilöitä tai vain asennetta lisäämällä.
Jokainen meistä voi testata tätä. Siirry kysymyksestä Mitä minun pitäisi oppia kysymykseen Miten toimin toisten kanssa, ja ryhdyt automaattisesti tarkastelemaan sitä, mikä työelämässä ratkaisee. Se on yhteistyön sujuvuus.

Teksti: työelämäprofessori Outi Ihanainen-Rokio, Helsingin yliopisto