Ajankohtaista

KE 5/2018, teeman puheenvuoro, Peruselintarvikkeiden tilalle ostetaan jalostetumpia ruokia

torstai 25. lokakuu 2018

Uudet syömisen trendit nousevat näkyvästi esille mediassa, mutta koko väestön ruokatottumukset muuttuvat hitaasti. Suurimmat muutokset kotiin ostettujen elintarvikkeiden hankintamäärissä vuosien 1998–2016 välillä näkyvät maidon, makkaroiden, perunoiden ja sokerin kulutuksen vähenemisenä. Muun muassa broilerin ja rahkan kulutus on puolestaan selvästi kasvanut. Myös kasvisten ja hedelmien hankinnat ovat lisääntyneet vuosituhannen alusta, mutta niiden kulutus on viime vuosina tasaantunut. Muutokset elintarvikehankinnoissa näkyvät nimenomaan nuorten kulutuksessa.

Perunan kulutus on selvästi vähentynyt. Sitä hankittiin vuonna 2016 noin 22 kiloa henkilöä kohden vuodessa. Määrä on lähes puolittunut vuodesta 1998 ja on vain runsas neljäsosa 50 vuoden takaisesta kulutuksesta.
Perunat ovat edelleen suosittuja iäkkäämpien talouksissa (yli 35 kg/hlö/v), kun taas alle 45-vuotiaat hankkivat niitä hyvin vähän (alle 10 kg/hlö/v). Nuoremmat puolestaan suosivat lisukkeena perunavalmisteita, riisiä ja pastaa selvästi enemmän kuin yli 65-vuotiaat. Niin ikään monien kasvisten suosio kasvaa iän myötä, mutta ei niin selvästi ja suoraviivaisesti kuin perunan.
Koteihin on ostettu tuoretta lihaa keskimäärin aiempaan enemmän. Punaista lihaa kulutetaan vähemmän, kun taas broileria ostetaan yhä enemmän. Broileria syödään 12 kiloa henkilöä kohden vuodessa, mikä on lähes yhtä paljon kuin sian- ja naudanlihaa, joita syödään yhteensä 13 kiloa vuodessa.
Nuoremmat ikäluokat suosivat broileria. Myös iäkkäillä broileri on suosituin lihalaatu, mutta sekä sen määrä että lihan kokonaiskulutus on vähäisempää kuin nuoremmilla. Nuorten talouksissa on toisaalta yhä enemmän niitä, jotka eivät hanki lihaa tai lihatuotteita lainkaan.

Kasviproteiinituotteiden, esimerkiksi soija-, papu- ja kauratuotteiden, kulutus on vielä vaatimatonta (200 g/hlö/v), mutta niiden keskimääräinen kulutus henkilöä kohden on kymmenkertaistunut vuosien 2012 ja 2016 välillä erityisesti alle 45-vuotiaiden keskuudessa. Aiemmin kasviproteiinien kulutus oli niin pientä, että se ei tilastossa juuri näkynyt. Myös niin sanottujen kasvimaitojen kulutus on yli kolminkertaistunut viimeisten kymmenen vuoden aikana.
Tuoreiden hedelmien ja marjojen pitkään jatkunut hankintojen kasvu puolestaan on taittunut ja tasaantunut (hedelmät 49 kg, marjat 13 kg/hlö vuonna 2016). Marjat ovat enemmän iäkkäiden ja naisten kuin nuorten ja miesten suosiossa. Lisäksi naiset syövät tuoreita hedelmiä kaikissa ikäluokissa selvästi keskimääräistä enemmän. Miehistä vain yli 65-vuotiaat yltävät keskimääräiseen kulutukseen, ja nuoremmilla hedelmien kulutus jää selvästi sen alle.

Maidon kulutus on vähentynyt vuosituhannen vaihteen 121 litrasta 82 litraan per henkilö vuonna 2016. Vaikka maitoa käytetään vähemmän, vähälaktoosinen ja hylamaito sekä monet maitotuotteet ovat yhä suositumpia.
Jugurttien kulutuksen kasvu on taittunut lievään laskuun, mutta rahkan ostot ovat kolminkertaistuneet viimeksi kuluneiden kymmenen vuoden aikana (1,5 >4,5 kg/hlö/v). Juustoja hankitaan keskimäärin entiseen tapaan, mutta perinteisiä edamia ja emmentalia ostetaan vähemmän. Sen sijaan raejuustoa, kermajuustoja ja erikoisjuustoja ostetaan yhä enemmän.

Aiemman kehityksen ja nuorten kulutuksen perusteella voidaan ennakoida, että proteiinivalmisteiden suosio kasvaa punaisen lihan ja makkaran kustannuksella. Broilerinliha oletettavasti säilyttää suosionsa. Sekä maidon että perunan kulutus vähenee edelleen, mutta niistä tehtyjen valmisteiden suosio kasvaa.
Erikoismaidot ja niin sanotut kasvimaidot todennäköisesti nakertavat lehmän maidon suosiota, kun taas juustoja ja rahkaa syödään aiempaa enemmän. Nuoret kuluttajat ilmeisesti etsivät helppoutta ja vaihtelua perusraaka-aineiden sijaan, mikä asettaa haasteita tuotekehitykselle.

Lähde:
Aalto K. 2018. Elintarvikkeiden kulutus kotitalouksissa vuonna 2016 ja muutokset vuosista 2012, 2006 ja 1998. Helsingin yliopisto: Valtiotieteellisen tiedekunnan julkaisuja 2018:80. 71s.

Tiedot perustuvat Tilastokeskuksen Kulutustutkimusten aineistoihin (1998, 2006, 2012 ja 2016). Elintarvikkeiden määrätiedot on tuotettu jakamalla kotitalouksien rahamenotiedot vastaavilla yksikköhinnoilla. Tilastoon on koottu elintarvikkeiden määrällinen kulutus henkilöä kohden kotitalouksien keskiarvokulutuksen perusteella.

Teksti: projektisuunnittelija Kristiina Aalto, Kuluttajatutkimuskeskus, Helsingin yliopisto