Ajankohtaista

KE 5/2016, Koulutus & Kansainvälistyminen puheenvuoro: Onnistumisen askelmerkkejä elintarvikealan koulutusviennissä

perjantai 28. lokakuu 2016

Reipas vuosi sitten sain toimeksiannon Seinäjoen ammattikorkeakoululta (SeAMK) elintarvikealan koulutusviennin selvitystyöstä. Aluksi en oikein tiennyt, mistä alkaa ja mihin tähdätä. En ole koulutusorganisaation edustaja, osaajasta puhumattakaan. Otin kuitenkin työn vastaan ja ryhdyin kehittämään asiaa omasta näkökulmastani.

Suomi on lähtökohtaisesti pieni maa, joten useimmissa kansainvälistymiseen liittyvissä asioissa kannattaa jo aloittamisen hetkellä miettiä tiiviin yhteistyön rakentamista, niin myös annetussa toimeksiannossa.
SeAMK on elintarvikeketjun vahva toimija kattaen koulutusosaamisellaan koko ketjun pellolta pöytään. Sen voimavarat ovat kuitenkin varsin rajalliset, kun vastaan asettuvat koulutusviennin supervallat kuten USA ja Uusi-Seelanti. Jälkimmäinen on muuten hyvä osoitus siitä, että pienikin voi kasvaa suureksi. Sitä tässäkin tavoitellaan.
Käynnistin aluksi Hämeen ammattikorkeakoulun (HAMK), Jyväskylän ammattikorkeakoulun (JAMK), Savonian, Turun ammattikorkeakoulun (TAMK) ja SeAMKin kanssa yhteistyöneuvottelut, jotka johtivat keväällä 2016 yhteistyösopimuksen allekirjoittamiseen. FLEN-verkosto (Food Learning Export Network) tuli siten perustetuksi.

Koulutusvienti on valtiovallan panostuskohde. Vuonna 2013 silloinen opetusministeri Krista Kiuru asetti työryhmän linjaamaan koulutusviennin valtiotason tavoitteita: Laadunhallinta ja oppiminen nostetaan keskiöön, rekrytoidaan lisää motivoituneita opiskelijoita Suomeen, poistetaan itse tekemämme lainsäädännölliset esteet, tehdään koulutusviennistä kannattavaa liiketoimintaa, tuetaan koulutusviennillä kehityspolitiikkaa, vahvistetaan koulutusviennillä myönteistä Suomi-maakuvaa ja seurataan toimenpideohjelmaa.
Näistä tavoitteista saadaan vaivattomasti kärkiä elintarvikealan koulutusviennin suunnitteluun. Konkreettisina asioina listaan voidaan varmasti lisätä markkinointi- ja hinnoittelumallien sekä materiaalien tuottaminen ja vahvan asiakasverkoston rakentaminen.
FLEN-verkoston lisäksi olen tunnistanut elintarvikealan vahvuuksiksi koulutusviennin suunnittelussa muun muassa puhtauden, jäljitettävyyden ja teknologiaosaamisen. Näiden ympärille on tarkoitus lähteä rakentamaan yhteistä tarjoamaa. Se ei kuitenkaan riitä parhaan onnistumisen saavuttamiseksi. Tarvitaan lisää hartioita tekemään yhteisiä ponnistuksia.

FLEN-verkosto tukeutuu jatkossa Team Finland toimintaan sekä vahvaan yhteistyöhön elintarvike, kone- ja laiteviejien kanssa. Finpron ja Elintarviketeollisuusliiton kanssa on jo käynnistetty hyvät keskustelut. Haemme sitä kuuluisaa win-win-periaatetta kummankin tahon kanssa. Koulutusviejät voivat olla hyvin mukana niin elintarvike- kuin kone- ja laiteviejienkin kansainvälisissä esittäytymisissä.
Edellisiä tuemme kertomalla, miten suomalainen elintarvikeketju rakentuu ja tarjoutumalla sen mallin mukaisesti lyhyitten tai pitkäkestoisten kurssien toteuttajiksi. Jälkimmäistä tuemme puolestaan tuottamalla asiantuntevaa koulutusta kone- ja laitekaupan tueksi. Kaikki voittavat, kun näkyvyys paranee ja tarjoama syvenee.
Ensimmäiset askelmerkit on siis otettu. Seuraavaksi keskitytään tarjoaman sisällön hiomiseen. Millaiset kurssit kiinnostavat? Esimerkiksi suomalainen hygieniapassi ja Oiva-järjestelmä ovat herättäneet myönteistä kiinnostusta Afrikan ja Aasian maissa. Niistä on hyvä aloittaa ja laajentaa tarjoamaa kysynnän selkiytyessä.

Kuinka sitten eteenpäin vielä tästäkin? Visio kasvaa sitä mukaa, kun onnistumisia tulee. Voisimmeko saada aikaan koko elintarviketoimialan yhteisen vientiverkoston? Se olisi jotain uutta globaalistikin ja toisi lisää näkyvyyttä ja vaikuttavuutta meille kaikille.
Toinen ajatukseni liittyy kone- ja laiteviennin edistämiseen. Rakennettaisiinko ulkomaisille opiskelijoille koulutusohjelmia, joihin sisältyy harjoittelu- ja perehdyttämisjaksoja suomalaisten kone- ja laitevalmistajien luona? Näin uusimpaan teknologiaan perehtyneet nuoret insinöörit ja agrologit toimisivat kotimaahan palattuaan suomalaisen osaamisen mannekiineina ja kaupankäynnin edistäjinä.

Elintarvikealan koulutusvienti tarjoaa valtavasti mahdollisuuksia, joista edellä vain pintaraapaisu. Suuri haasteemme on kyky aitoon yhteistyöhön. Meidän pitää ymmärtää, että vaikka olemme kilpailijoita kotimarkkinoilla, voimme samanaikaisesti olla hyviä kumppaneita viennissä. Niin tehdään menestystarinoita.

Jukka Lähteenkorva
yrittäjä, MMM
FoodKno