Ajankohtaista

KE 4/2016, puheenvuoro, Pakkaaminen ja Logistiikka: Pakkaus on välttämätön hyvä

tiistai 13. syyskuu 2016

Pakkauksella on monta tehtävää. Ensisijainen tehtävä on tuotteen suojaaminen ympäristöltä, toisinaan myös ympäristön suojaaminen tuotteelta (silloin kun tuote on myrkyllinen tai muuten ympäristölle haitallinen).
Pakkaus mahdollistaa kuljettamisen ja logistiikan sekä informoi tuotteen sisällöstä, säilyttämisestä ja kierrättämisestä. Pakkaus toimii myös markkinointiviestinnän välineenä – onpa joku väittänyt, että tulevaisuudessa pakkaus on ainoa painettu media, jota ihmiset käsittelevät.
Pakkaus on läsnä läpi ihmisen elämän. Äitiyspakkaus on usein käytössä ensimmäisenä sänkynä, ja laajasti ajatellen tuhkauurna tai ruumisarkku voidaan myös tulkita pakkauksiksi. On arvioitu, että länsimainen ihminen käsittelee jopa viittätoista pakkausta päivittäin.

Pakkaukset herättävät tunteita. Tutkijoiden mukaan pakkaukset herättävät jopa kahdeksassa ihmisen ja pakkauksen kohtaamisvaiheessa tunteita. Pääsääntöisesti pakkauksen herättämät tunteet ovat myönteisiä. Negatiivisia tunteita voi herätä, jos pakkaus ei aukea tai sulkeudu käyttäjän toiveiden mukaisesti tai kun tyhjä pakkaus on hankala hävittää.
Ympäristötietoiset ihmiset välillä vastustavat pakkauksia ja muistelevat lukeneensa ”siitä yhdestä berliiniläisestä ruokakaupasta, jossa mitään tuotetta ei ole pakattu”. En ole koskaan kuitenkaan tavannut ihmistä, joka olisi käynyt kyseisessä myymälässä.

Pakkausten vastustaminen ympäristömielessä ei ole rationaalista vaan päinvastoin. Pakkausten ansiosta voimme syödä tuoreita elintarvikkeita ympäri vuoden myös täällä pohjolassa, jossa satokausi on normaalisti hyvin lyhyt. YK:n maatalous- ja elintarvikejärjestö FAO on arvioinut, että 20–40 prosenttia maailmassa tuotetusta ruuasta ei koskaan pääty kuluttajille, vaan pilaantuu. Ainoa ratkaisu ruokahävikin pienentämiseen on toimiva ja kestävä pakkaus. Tai on toinenkin: tyytyminen lähiruokaan ympäri vuoden. Suomessa kesällä ihan kiva ajatus, mutta ei talvella.
Jos elintarvikkeiden pakkaaminen voikin olla hyväksyttävää, jopa ympäristöväen mielestä, ylipakkaaminen ainakin on paha, ja sitä vastaan pitäisi taistella jopa lainsäädännön voimin. Todellisuudessa tilanne ei ole niin paha, kuin usein luullaan. Pakkaus on nimittäin tuotteitaan pakkaavalle teollisuudelle kustannus. Jos kustannuksia kertyy enemmän kuin kilpailijoille, kilpailukyky kärsii, ja lopulta uhkaa tuho. Fiksusti pakkauksia käyttävä yritys todennäköisesti menestyy kilpailussa.

Pakkausala on kasvanut globaalisti viimeiset vuosikymmenet, ja kasvu näyttää jatkuvan niin pitkälle kuin ennustukset ylettävät. Tasaisesta kehityksestä ja hyvistä näkymistä huolimatta pakkausala jää myös usein vaille julkisen vallan huomiota Suomessa. Tämä johtuu siitä, että pakkausala ei ole perinteinen toimiala kuten telakkateollisuus, metsäteollisuus ja kauppa. Kuitenkin kaikki fyysiset tuotteet, jotka tuotetaan tai joita käsitellään, pakataan tavalla tai toisella.
Elintarviketeollisuus eli ruuan ja juomien tuottajat muodostavat selvästi suurimman pakkausten loppukäyttösegmentin. Suomalainen elintarviketeollisuus on kokenut useita takaiskuja viime vuosina. Vuonna 2008 alkanut talouskriisi on saanut seurakseen Venäjään kohdistuvat pakotteet ja niiden vastatoimet, jotka käytännössä ovat katkaisseet elintarvikkeiden viennin Venäjälle. Viime aikojen uutiset antavat aiheen uskoa, että aallonpohja on saavutettu ja suunta on ylöspäin.

Elintarvikkeet yleensä pakataan lähellä tuotantoa, joten elintarviketeollisuuden menestyksellä on suora yhteys pakkausalan menestykseen, varsinkin kun myös pakkaukset yleensä käytetään lähellä tuotantoa.
Suomalainen pakkausala koostuu pienestä joukosta suuria ja suuresta joukosta pieniä yrityksiä. Samalla tavalla pakkausalan koulutus ja tutkimus ovat hajaantuneet lähes kymmeneen ammattikorkeakouluun ja yliopistoon. Toiveissa on, että yksi tai useampi suomalaisista ammattikorkeakouluista tai yliopistoista valitsee pakkausalan strategiseksi painopistealueekseen.
Suomen Pakkausyhdistys jäsenyrityksineen käynnisti Pöyry Management Consultingin avulla vuoden 2015 lopulla kehityshankkeen pakkausalan profiilin nostamiseksi. Pakkauslaakso-nimen saaneen hankkeen tavoitteeksi asetettiin yhteistyörakenteiden ja -aihioiden synnyttämisen lisäksi julkisen tuen ja rahoituksen varmistaminen pakkausalan tuleville yrityshankkeille.
Pakkauslaakson tavoitteeksi asetettu julkinen tunnustus ja tuki on jo käytännössä saavutettu. Tekes valitsi Pakkauslaakson jatkokehityshankkeen mukaan Biotalouden liiketoimintakärjet ja ekosysteemit -ohjelmaan. Myös Finpro on käynnistämässä pakkausalan vientiohjelmaa vuoden 2016 aikana.
Meillä Suomessa on olemassa erittäin vahvaa puukuituun perustuvaa pakkausteollisuutta, mutta myös muoviosaaminen on korkeatasoista. Elintarviketeollisuutemme valttikortteja eivät ole suuret tuotantovolyymit vaan laatu ja puhtaus. Myös pakkausalan opetus ja tutkimus suomalaisissa korkeakouluissa ja yliopistoissa ovat maailman huippua. Näistä lähtökohdista Suomella on erinomaiset mahdollisuudet kehittyä maailmanluokan edelläkävijäksi pakkausalalla.

Antro Säilä
toimitusjohtaja
Suomen pakkausyhdistys