Ajankohtaista

KE 4/2016, pakina: Oiva kone

tiistai 13. syyskuu 2016

Muuan yö näin unta, että Suomen elintarvikevalvonta oli toimiva ja kunnossa: Valvojat eivät valvottaneet valvottavia. Valvottavat eivät aiheuttaneet valvojille häiriöitä, eivätkä teettäneet ylimääräisiä töitä. Valvojat eivät viettäneet valvottuja öitä. Osapuolet osapuilleen kunnioittivat toisiaan, eivätkä vain tarpeen tullessa toisinaan.
Unessa myös säännöt olivat säännöllisesti kaikille samat, eivätkä tulkinnat olleet valvojien omat. Tarkastajilla oli teollisuuskokemusta eikä vain opitun hokemista ja mutu-tuntemusta. Tarkastettavilla oli hitusen kunnioitusta, ei vain ikuista motkotusta.

Unessa kaikki oli hyvin … kuin silloin ennen, kun oli kunnolliset kunnalliset terveystarkastajat ja valvottiin valmistusoloja ja laatua.
Mutta sitten heräsin tuskan hikiseen teolliseen todellisuuteen. Nyt valvotaan omavalvontaa, tehdään silmänpalvontaa ja oivallisiksi nimettyjä vaivalloisia tarkastuksia. Esimerkiksi Leipuriliitto pitää lausunnossaan Oiva -järjestelmää kaikkea muuta kuin oivallisena. Alhaisimman arvosanan leipureilta saa tarkastusten alhaisimman arvosanan käyttö yleisarvosanan määrittämiseen, mikä on täysin vastoin matemaattisen keskiarvolaskennan luonnonlakeja. Oiva ei täytä luonnonmukaisen tarkastuksen periaatteita.
Laki ja säädökset ovat kaikille samat, mutta tulkinnat eivät. Kajaanissa, Oulussa ja Kuopiossa leivonnaiset saavat oleskella kahvilan tiskillä ilman asiakkailta varjelevaa suojaa. Kouvolassa, Lohjalla ja Helsingissä asiakkaat ovat hygieeninen riski. Tuotteilla on oltava asiakkaiden pärskimiseltä suojattu erityinen myyntitiski.
Pohjois-Suomen leipomoissa puuroa saa keittää leipomotilassa, kunhan on kohdepoisto. Etelä-Suomessa vaaditaan höyryhuuva, vaikka kyseessä olisi vain satunnainen paisto. Puuronkeitto on etelässä selvästi vaarallisempaa, se täytyy tehdä erillisessä tilassa. Valvottavien mielestä koko systeemi on ihan huuhaa, ja monen mielessä on jo viimeinen taisto.

Nukahdin uudelleen, ja uni jatkui, nyt tulevaisuuden näkymänä. Mekanisaatio, automaatio, digitalisaatio ja robotiikka ovat vähentäneet elintarvikealan ihmistyön määrää. Elintarvikevalvontaa tekivät muinoin ihmiset, mutta kun vanhainkodeissakin on hoivarobotit, niin elintarvikevalvontaa tekevät nyt Oiva-robotit.
Koneistaminen on parantanut tehokkuutta, tarkastusten laatua ja tasa-arvoa. Tarkastukset tehdään ihan oikealla koneälyllä, eivät tekemällä tehdyllä tekoälyllä. On luovuttu sosiaali- ja terveysvastuualueiden kansanterveystyön kuntainliittojen yhteistyöryhmien ohjausjaostojen tarkastusjaoksien elintarviketeollisuusryhmistä. Tarkastukset eivät enää riipu tarkastajan mielivallasta, pöpökammosta ja puutteellisesta teollisuuskokemuksesta tai tarkastettavien tarkastusahdistuksesta ja -aggressiosta.
Robotti analysoi kemiallisesti ja mikrobiologisesti paikalliset olosuhteet ilman regressiota, suhteuttaa tulokset allergioita estävään epäpuhtauksien ja mikrobien turvalliseen määrään, koko maan ja yhtyneen Euroopan yhtenäiseen tilanteeseen. Samalla tavoin kalibroidut Oiva -robotit antavat yhteismitalliset arvosanat koko maassa ja maanosassa, ei vain osassa maata. Kaikkia ruuan valmistajia kohdellaan samalla tavalla koko valtakunnassa. Valvonnalla ja valvottavilla on olo kuin kylvyssä kultavannassa.

Heikki Manner
MMM

PS. Jos kerran leivät ja leivonnaiset täytyy myyntitiskillä suojata asiakkailta, miksi kauppojen hedelmät, salaatit ja juurekset tai toripöytien marjat ja vihannekset eivät tarvitse parin kympin arvoista suojaa? Tai miksi Tukholmassa irtoleivät saavat avoimesti olla avoimessa hyllyssä?