Ajankohtaista

KE 4/2016, kolumni: Teknisen käyttöikänsä lopussa

tiistai 13. syyskuu 2016

Investointi on aina riski. Työurani elintarvikealalla alkoi vuonna 1975 Toholammilla, jonne Valio oli ostanut laktoosin valmistuslaitteet. Koko tuotannon piti mennä Fermionin penisilliinitehtaalle Hankoon. Kaksi viikkoa laitteiden tilauksen jälkeen Fermion ilmoitti lopettavansa tehtaan toiminnan. Näin tehtäväni laajeni tuotannon käynnistämisestä asiakkaiden löytämiseen ja heille sopivien tuotelaatujen kehittämiseen.

Pari vuotta sitten Valio teki päätöksen uuden välipalatehtaan rakentamisesta Riihimäelle. Muutaman kuukauden kuluttua rakennustöiden alkamisesta Venäjän raja sulkeutui. Pakotteiden päättymisestä ei ole tietoa. Investointia on kuitenkin viety eteenpäin, ja tehdas valmistuu ensi vuonna. Uusia asiakkaita tarvitaan sillekin tehtaalle.
Edellä mainittujen kehitysinvestointien lisäksi investointirahasta kilpailevat kannattavuus- ja korvausinvestoinnit. Kannattavuus- ja kehitysinvestoinneilta vaaditaan lyhyttä takaisinmaksuaikaa. Niitä joudutaan karsimaan, koska korvausinvestoinnit vievät suuren osan.

Korvausinvestointeja perustellaan yleensä sillä, että kone tai tuotantolinja on teknisen käyttöikänsä lopussa. Kokemukseni on, ettei tekninen käyttöikä lopu koskaan, jos kone huolletaan hyvin.
Olin 2000-luvun alussa Valion tuotannon kehitysjohtajana ja katselmoimassa tehtaiden investointiehdotuksia. Tehtaista tuntui jatkuvasti löytyvän teknisen käyttöikänsä lopussa olevia laitteita. Niiden vuotuiset korjauskustannukset olivat kuulemma suuria ja tuotantohäiriöt toistuvia. Kun asiaa ruvettiin tarkemmin laskemaan, selvisi usein, etteivät häiriöiden ja korjausten kustannukset olleetkaan merkittäviä. Kun ongelmia todella oli, investoinnille voitiin laskea takaisinmaksuaika.
Harrastuksena olen toiminut kolmannen sektorin yrityksen, Vihdin Jäähalli Oy:n, hallituksen puheenjohtajana. Olemme päässeet hyötymään muiden korvausinvestointi-innosta. Meillä on käytössä teknisen käyttöikänsä lopussa olleet jäänhoitokoneet Salon jäähallista ja Hartwall-Areenalta sekä reunahöylä Lohjan jäähallista. Tekniikaltaan ne vastaavat uusia koneita, ja vuotuiset korjauskustannukset ovat mitättömän pieniä.

Olen sitä mieltä, että koko korvausinvestointisana pitäisi kieltää. Jos tekniikka on kehittynyt niin, että uusi laite on paljon tehokkaampi ja taloudellisempi, kyseessä on kannattavuusinvestointi. Jos tekniikka taas ei ole edistynyt, pidetään vain koneesta huolta ja vaihdetaan osia.
Elintarviketeollisuusyritykseksi Valio satsaa harvinaisen paljon tutkimus- ja kehitystoimintaan, mutta siitä huolimatta Valio käyttää tuotannon investointeihin vuosittain 5−10 kertaa enemmän. Toivottavasti yhdenkään investoinnin perusteluna ei enää ole se, että kone on teknisen käyttöikänsä lopussa.

Tämän jutun kirjoittanut henkilö on Suomen työlainsäädännön mukaan teknisen käyttöikänsä lopussa eli vanhuuseläkeiässä. Täytyy myöntää, ettei ihmisiä hyvälläkään huollolla pidetä käynnissä loputtomiin. Toivottavasti työelämään tulevat nuoret ovat niin paljon tehokkaampia, että eläköityneiden korvaaminen muuttuu kannattavuusinvestoinniksi.

Matti Harju
TkT
Valio Oy