Ajankohtaista

KE 4/2015, Lukijalta: Vaihtoesteröidyt kasviöljyt tulee ilmoittaa valmistusaineluettelossa

perjantai 25. syyskuu 2015

Sydänliiton edustajat ETM Laura Toivola ja professori Mikko Syvänne antoivat Kehittyvä Elintarvike-lehdessä 3/2015 otsikolla ”Tosiasioita ei saa vääristellä” tervetullutta palautetta hieman kärjekkääseen kolumniini, joka oli ilmestynyt lehden edellisessä numerossa. Sen trans-rasvahappoja koskevassa osiossa mainitsin: ”Onpa ostettu ja myönnetty oikein Sydänmerkkikin pakkauksiin”.
He totesivat, että pöytämargariineista trans-rasvahapot on poistettu 1990-luvulla, siis jo ennen Sydänmerkin käyttöönottoa. Käydyssä kirjeenvaihdossa he kuitenkin myöntävät, etteivät tarkkaan tiedä, milloin trans-rasvahapoista, siis osittaishydrauksesta on luovuttu. Selvitysyrityksistäni huolimatta minäkään en tiedä. Olemme siis molemmat perustaneet väitteemme epävarmaan tietoon. Osaltani pahoittelen ja pyydän anteeksi.
Lehden lukijakunnassa on kuitenkin varmasti henkilöitä, jotka tietävät, milloin osittaishydrauksesta on luovuttu. Toivoisinkin ravitsemushistoriaa selventävää kirjoitusta asian tuntevilta henkilöiltä.
Tosiasiassa pöytämargariineissa ja kasvirasvalevitteissä on edelleenkin vähäisiä määriä sydänhaitallisia, synteettisiä trans-rasvahappoja. Ne hyväksytään Sydänmerkin myöntämisperusteissa, kuten Toivola ja Syvänne toteavat. Miksi näitä turhia ja haitallisia rasvoja ei kielletä kokonaan?
Kolumnini varsinainen pointti oli kuitenkin nykypäivä ja tulevaisuus nolosti päättyneen trans-menneisyyden valossa (Salminen 2015). Trans-rasvahappoja tuottavasta kasviöljyjen osittaishydrauksesta on nyt pääasiallisesti luovuttu. Prosessin korvaa katalyyttinen vaihtoesteröinti.
Tullinimikkeistön mukaan maahamme tuodaan merkittävä määrä vaihtoesteröityjä kasviöljyjä elintarvikkeiden valmistusaineiksi. Sitten, simsalabim, ne katoavat kuin tuhka tuuleen. Elintarvikkeiden pakkausmerkinnöistä niitä ei enää löydy. Lisäksi kaikki maahan tuodut margariinit ja kasvirasvalevitteet sisältävät valmistajien kertoman mukaan vaihtoesteröityjä kasviöljyjä, mutta valmistusaineluettelossa niitä ei mainita.
Olen tiedustellut Elintarviketurvallisuusvirastosta (EVIRA) syytä vaihtoesteröityjä kasviöljyjä koskeviin, puutteellisiin pakkausmerkintöihin. Pitkän kirjeenvaihdon lopuksi EVIRA perustelematta totesi, ettei näitä valmistusaineita tarvitse ilmoittaa. Kuitenkin EU:n elintarviketietoasetus N:o 1169/2011 edellyttää yksikäsitteisesti, että elintarvikkeiden kaikki valmistusaineet on ilmoitettava pakkausmerkinnöissä. En ole löytänyt asetuksesta vaihtoesteröityjä kasviöljyjä koskevaa poikkeusta. Miksi viranomainen ne haluaisi salata? Olen 17.6. 2015 tiedustellut perusteluita seuraavasta virkaportaasta, maa- ja metsätalousministeriöstä. Tätä kirjoitusta 17.8.2015 viimeistellessäni en ole vielä saanut vastausta.
Miksi vaihtoesteröidyt kasviöljyt pitää ilmoittaa? Viranomaisia velvoittava elintarviketietoasetus ja kuluttajan oikeus täsmälliseen tietoon käyttämistään elintarvikkeista vaativat vaihtoesteröityjen kasviöljyjen avointa ilmoittamista valmistusaineluettelossa. Pidän tätä pakkausmerkintää erittäin tärkeänä vaihtoesteröintiprosessissa syntyvien yhdisteiden kemiallisen ja biologisen luonteen vuoksi. Prosessin tuloksena saadaan joukko kemialliselta bruttokaavaltaan samanlaisia, mutta isomerialtaan täysin erilaisia yhdisteitä. Pääosin nämä ovat ennestään tuntemattomia ihmisen ravitsemuksessa.
Paikkaisomeria on yksi syy ilmoittamistarpeeseen. Nimittäin kasviöljyjen vaihtoesteröinti tuottaa monimutkaisen seoksen kymmeniä erilaisia synteettisiä rasvoja riippuen prosessiolosuhteista, prosessiin käytetyistä kasviöljyistä, kovasta rasvafraktiosta (hard stock) ja katalyytistä. Syntyvillä synteettisillä rasvoilla ei ole enää mitään tekemistä luontaisten kasviöljyjen kanssa. Prosessin tarkoituksena on siirtää tyydyttynyt rasvahappo juoksevan kasviöljymolekyylin keskimmäiseen eli sn-2 hiiliatomiin ja siten imitoida eläinrasvan suutuntumaa, sulamisominaisuuksia jne.
Paikkaisomeerien fysiologiset vaikutukset tunnetaan kovin huonosti, ja harvojen vain lipidi- ja sokeriaineenvaihduntaan kohdistuneiden lyhytaikaisten tutkimusten tulokset ovat ristiriitaisia. Pitkäkestoisia tutkimuksia ei ole tehty. Tohtori Sarah Berry Lontoon Kings`s Collegesta (2009) on kirjoittanut aiheesta katsauksen.
Optinen isomeria on toinen syy ilmoittamistarpeeseen. Tieteellisessä kirjallisuudessa ei paikkaisomerian lisäksi ole kiinnitetty juurikaan huomiota vaihtoesteröinnissä syntyvien rasvamolekyylien sn-2 hiiliatomin kiraalisuuteen ja siitä johtuvaan optiseen peilikuvaisomeriaan.
Professori Gudmundur Haraldsson piti hiljattain (2015) vanhan orgaanikon ajatuksia hätkähdyttäneen katsauksen aihepiiriin. Kiraalisuus lisää huomattavasti syytä olla vakavasti kiinnostunut vaihtoesteröidyistä rasvoista, sillä erot enantiomeerien fysiologisissa vaikutuksissa voivat olla dramaattiset. Muutamia esimerkkejä näistä monikirjoisista vaikutuksista: R-limoneeni tuoksuu appelsiinilta, S-limoneeni sitruunalta. R-karvoni maistuu mintulta, S-karvoni kuminalta. S-dopa lääkitsee Parkinsonin tautia, R-dopa on erittäin myrkyllinen. S-ibuprofeeni on anti-inflammatorinen, R-ibuprofeeni on inaktiivinen, R-etanobutanoli hoitaa tuberkuloosia, S-muoto aiheuttaa sokeutta jne. Traagisin ääriesimerkki markkinoilla olleesta väärästä enantiomeerista on thalidomidi. Lääketieteessä enantiomeriaan suhtaudutaankin jo äärettömän vakavasti.
Edellä olevat esimerkit antavat oikeuden kysyä, mitkä ovat vaihtoesteröinnissä syntyvien synteettisten S- ja R-rasvojen pitkäaikaisvaikutukset kansanterveydelle? Vaikka analyyttisesti (tasopolarisoidun valon kiertokyky) rasvaenantiomeerit ja niiden seokset eivät välttämättä eroa suuresti, biologiset ja fysiologiset erot saattavat olla merkittäviä.
Elimistössä rasvoja käsittelevät entsyymit ja reseptorit ovat varsin spesifisiä yhdisteiden isomerialle. Spesifisiä ovat myös ravitsemustieteen ja -valistuksen edustajamme ja heidän organisaationsa suositellessaan margariineja ja kasvirasvalevitteitä kansanravitsemuksen pohjaksi. Siksi monissa kunnissa kansakuntamme pienimpien päiväkodeissa tarjotaan vain ja ainoastaan niitä. Edes omia vaihtoehtoja lapsille ei saa tuoda. Tällaista vaihtoehdotonta pakkosyöttöä en yllä esitetyn valossa ammattilaisena ymmärrä enkä isovanhempana hyväksy.
Tarvitaan avointa keskustelua. Berry (2009) toteaa artikkelinsa yhteenvedossa muun muassa, että vaihtoesteröityjen rasvojen ravitsemusvaikutukset ovat laajasti laiminlyöty potentiaalinen terveyskysymys ja siksi niitä koskevaa keskustelua on pidettävä tärkeänä. Tähän lienee kaikkien helppo yhtyä. Koska en ole alan varsinainen asiantuntija, toivon, että asiaa paremmin osaavat korjaavat mahdollisia virheitä kirjoituksessani ja täydentävät esitettyjä näkemyksiä.
Mutta ennen kaikkea: vaihtoesteröidyt kasviöljyt tulee ilmoittaa niitä sisältävien elintarvikkeiden valmistusaineluettelossa. Vain se antaa kuluttajille tietoisen mahdollisuuden ravintorasvojen vertailuun ja valintaan. Uskoisin, että kaikki ovat tästä yhtä mieltä.

Kari Salminen
professori

Kirjallisuus

Berry, SEE. 2009. Triacylglycerol structure and interesterification of palmitic and stearic acid-rich fats: an overview and implications for cardiovascular disease. Nutr. Res. Rev. 22:3−17.

Haraldsson, G.G. 2015. Chirality in Fats and Oils. Seminar to celebrate the 45th Anniversary of Food Chemistry Program. University of Turku, Finland, May 22, 2015.

Salminen, K. 2015. Toistaako kasviöljyjen kovetuksen historia itseään? Duodecim 131: 1271−2.