Ajankohtaista

KE 2/2019, pääkirjoitus: Uutta ja uusvanhaa

perjantai 26. huhtikuu 2019

Kaura- ja kasvisbuumi ovat lisänneet virtaa tutkimukseen ja tuotekehitykseen. On kehitetty uusia tuotteita ja menetelmiä ja hyödynnetty uusia ja uusvanhoja raaka-aineita ja valmistustapoja.

Verso Food avasi Kauhavalla huhtikuun alussa uuden tuotantolaitoksen, jossa valmistetaan myös raaka-ainekomponentteja hyödyntämällä patentoituja tuotantomenetelmiä ja suomalaista härkäpapua. Fazer rakentaa Lahteen maailman ensimmäisen kauraksylitolitehtaan, jonka raaka-aine tulee yrityksen omasta tuotannosta. Suomeen on syntymässä kaivattua valmistus- ja lisäaineteollisuutta.

Fazer-konsernin tutkimusjohtaja Jussi Loponen uskoo, että tuotannon sivuvirroissa on todella paljon ammennettavaa. Niiden kesyttäminen tuotantoon ja ylipäätään uudet keksinnöt vaativat yhteistyötä sekä yritysten sisällä että muiden tutkijoiden, yritysten, yhteisöjen ja vaikuttajien kanssa. Tarvitaan sekä perustutkimusta että soveltavaa tutkimusta.

Luonnonvarakeskuksen pääjohtaja Johanna Buchert valjastaisi tieteen keinot laajasti käyttöön kestävän ruuantuotannon hyväksi. Hän arvioi, että myös uusvanhoille menetelmille, kuten fermentoinnille, löytyy uusia sovellusmahdollisuuksia.

SOKERIKESKUSTELU käy edelleen kiivaana etenkin verkossa. Suomalaiset elintarvikeyritykset ovat tuoneet ja tuovat markkinoille tuotteita, joissa on aikaisempaa vähemmän lisättyä sokeria. Suolan kanssa on painittu pitkään.

Raisio on vähentänyt tuotteistaan suolaa ja sokeria asteittain, jotta kuluttajat tottuvat uuteen makuun. Esimerkiksi annospuuroissa on kolme vaihtoehtoa: täysin ilman sokeria ja suolaa, maltillisesti lisättynä ja herkkuversio.

Joissakin Valion juustoissa osa natriumista tai natriumkloridista on korvattu omalla mineraalisuolakeksinnöllä ja vähennetty sokeria muun muassa jugurteista. Valio ja moni muu elintarvikeyritys on tehnyt ravitsemussitoumuksen. Valio on luvannut tuplata maustamattomien, sokeroimattomien (ei lisättyjä sokereita) sekä 20−50 prosenttia vähemmän sokeria sisältävien tuotteiden yhteismäärän 84:stä 168:aan vuodesta 2015 vuoteen 2020 mennessä. Viime vuoden saldo oli jo 152.

MAAILMA YMPÄRILLÄ muuttuu. IBM:n tutkijat ovat listanneet viisi ennustetta, jotka ravistelevat elintarvikealaa jo seuraavan viiden vuoden aikana. Näiden vuosien aikana maapallon väkiluku ylittää kahdeksan miljardin rajan, ja ilmastonmuutos ja rajalliset vesivarat asettavat omat reunaehtonsa.

IBM arvioi, että data auttaa viljelyksiä kasvamaan: tekoäly pystyy ennustamaan tarkasti kasvamassa olevan sadon määrän. Lohkoketjuteknologia takaa entistä tuoreempia elintarvikkeita kuluttajille ja vähemmän ruokajätettä. Tekoälyanturit havaitsevat elintarvikeperäiset patogeenit kotona, ja viranomaiset saavat mahdollisuuden käyttää miljoonia mikrobeja suojelemaan ruokaamme. Uudet valmistusteknologiat ja keksinnöt syrjäyttävät muovin käyttöä, ja muovia pystytään myös kierrättämään nykyistä paljon nopeammin.

SUOMEN RUOKA-ALA tarvitsee nyt selkeän, yhteisen ruokastrategian. Vuorineuvos, työelämäprofessori Reijo Karhinen kirjoittaa kolumnissa, että Suomen ruokatuotannon tuleva suunta huutaa vastuunkantajia, näkemyksellistä johtamista ja positiivisempaa ilmapiiriä. Tätä on helppo peukuttaa.

Miten tämä toteutuu käytännössä, riippuu etenkin ruokaketjun vastuuhenkilöistä. Itse kukin voi pohtia asiaa myös omalla kohdallaan: meillä jokaisella on nyt tekemisen paikka.

Pirjo Huhtakangas

Kirjoittaja on Kehittyvä Elintarvike -lehden toimituspäällikkö ja vt. päätoimittaja sekä Elintarviketieteiden Seuran kunniajäsen.