Ajankohtaista

KE 2/2016, kolumni

perjantai 29. huhtikuu 2016

Mieltymykset, tuoteparametrit ja aistikokemukset

Seison ruokaostoksilla jogurttihyllyn edessä ja ihmettelen taas vaihtoehtojen lukumäärää. On rakenteeltaan sileää ja pureskeltavia paloja, on vatsanterveyteen, herkutteluun ja lapsille suunnattuja, on laktoosittomia, vähemmän sokeria tai sitten enemmän proteiinia sisältäviä… Huh, kun vaihtoehtoja on paljon! Lähemmäs toistakymmentä uutuutta tuli pelkästään jogurttihyllyyn helmikuussa.
Millä perusteella sinä kuluttajana teet ostopäätökset ruokaosastolla? Kuluttajilla, kuten myös elintarvikealanasiantuntijoilla, vaakakupissa painavat niin ravintosisällöt kuin hintatietoisuus sekä muun muassa myös muiden perheenjäsenten tarpeet ja mieltymykset. Toisaalta omaa alaa on mielestäni mukava seurata uutuustuotteiden kautta, ja ostoskoriin on kiva poimia heräteostoksena jokin houkutteleva uusi tuote kokeiltavaksi.

Kuinkahan moni alkuvuoden uutuuksista on kaupan hyllyllä vielä vuoden päästä? Karut arviot vaihtelevat 10−25 prosentin välillä. Kun tuotteen myyntiaika jää lyhyeksi, tarkoittaa se suhteessa kalliita tuotekehitystunteja ja materiaalikustannuksia.
Miten elämyshakuinen kuluttaja saadaan tarttumaan yhä uudestaan samaan tuotteeseen? Miten tuotekehityksessä voi onnistua niin putkeen, että tuotteesta tulee klassikko, joka tyydyttää vuodesta toiseen kuluttajan vaatimukset ja mielihalut?
Kuluttajatutkimuspalveluja tarjoavat toimijat auttavat näissä kysymyksissä. Suomessakin on useita palveluntarjoajia, jotka auttavat yrityksiä huomioimaan kuluttajien sekä kohderyhmän mieltymykset ja tarpeet tuotteiden kehityksessä. Tutkimusten avulla voidaan varmistaa ennen tuotteen lanseerausta, kuinka houkuttelevana kuluttajat pitävät tuotetta tai ymmärtää, minkälaisissa tilanteissa kuluttajat käyttäisivät uutta tuotetta.

Tutkimuspalveluilla voidaan päästä vieläkin konkreettisempiin tuloksiin määrittelemällä, mitkä aistittavat ominaisuudet ovat tärkeimmät kohderyhmän mieltymyksille. Tuotteelle uskollinen kuluttajajoukko voidaan tavoittaa huomioimalla nämä ominaisuudet koko tuotekokonaisuudessa eli uuden tuotteen maussa, pakkauksessa ja viestinnässä. Nyt aistinvaraisen tutkimuksen hyödyntäminen kuluttajatutkimuspalvelujen oheen on tehty yrityksille entistä helpommaksi.
Tammikuussa Turun yliopistoon perustettu Aistila TM pureutuu erityisesti kuluttajien mieltymysten, tuoteparametrien ja tuotteesta syntyvien aistikokemusten välisiin yhteyksiin. Tutkimusosaaminen perustuu yliopistossa kymmeniä vuosia tehtyyn aistittavan laadun akateemiseen tutkimukseen kuluttajien aistikokemuksista, mieltymyksistä ja ruokavalinnoista.
Aistilan tutkimuksessa voidaan hyödyntää koulutettuja aistinvaraisen arvioinnin raateja, joiden avulla voidaan mitata tuotteiden ja pakkausten oleellisten ominaisuuksien voimakkuudet. Yhdistämällä kohderyhmän mieltymykset vertailun kohteena olevista tuotteista, saadaan selville, mitkä ominaisuudet ovat kriittisimmät tuotteen menestymisen kannalta, kuinka voimakkaita ominaisuuksien pitäisi olla ja miten tuotteesta voidaan tehdä vieläkin parempi. Näin tarkkoihin ominaisuusmäärittelyihin ei voida päästä ilman aistittavan laadun profilointia. Toisin kuin Suomessa Keski-Euroopassa ja Amerikassa tällaisilla tutkimuspalveluilla on takanaan jo pitkä historia.

Tutkimusalustoina Aistilalla ovat käytössä sekä ISO 8589-standardin mukainen aistilaboratorio että kansainvälisestikin aivan uudenlainen Turun yliopiston funktionaalisten elintarvikkeiden kehittämiskeskukseen vuoden 2015 lopulla rakennettu moniaistilaboratorio. Se mahdollistaa eri aistiärsykkeiden vaikutusten mittaamisen, joko yksittäin tai niiden yhteisvaikutuksena, tutkittavaan kohteeseen. Moniaistilaboratoriossa voidaan optimoida esimerkiksi tuotteeseen liitettävien visuaalisten, ääni- tai tuoksuelementtien yhteensopivuus tuotteen muiden aistittavien ominaisuuksien kanssa.
Pari helmikuisista jogurttiuutuuksista on osoittautunut minulle pettymykseksi, enkä aio ostaa niitä enää uudelleen. Mutta joukosta on löytynyt minulle yksi ihan uusi suosikkikin, joka on päätynyt jo useamman kerran ostoskoriin. Siinä tuotteessa minua ilahduttavat niin tuotteen viesti, pakkaus, maku kuin rakennekin. Tuoteparametrit, aistikokemus ja mieltymys ovat löytäneet toisensa.

Terhi Pohjanheimo
laboratoriopäällikkö, FT
Aistila, Funktionaalisten elintarvikkeiden kehittämiskeskus
Turun yliopisto
ETS:n Aistinvaraisen tutkimusjaoston (ATJ) puheenjohtaja