Ajankohtaista

KE 1/2019, pakina, JÄLKEÄ VAI JÄRKEÄ?

torstai 28. helmikuu 2019

Ruuan alkuperä pitää ilmoittaa yhä tarkemmin. Ravintolan ruokalistoihinkin tulee pian merkinnät lihan alkuperästä. Toki moni parempi syöttämö ilmoittaa jo nyt, minkä tuottajan lihaa käyttää. Mutta suuri osa maailmalla liikkuvasta ruuasta on kuitenkin bulkkiraaka-aineita, joiden alkuperän ilmoittaminen ei välttämättä hyödytä muita kuin tietojärjestelmien toimittajia. Kahvista ilmoitetaan yleensä paputyyppi, harvoin maanosaa, maata, saati sitten viljelmää. Boikotointia alkuperätieto tietenkin helpottaa. Hankintaketjun läpinäkyvyys voi myös estää väärinkäytöksiä, vaikka sitä on vaikea mitata millään valuutalla.
Matkaillessaan maailmalla ruoka jättää kovin vähän jälkiä, paitsi jos pakkaukset vuotavat. Ennen tosi elävän ruuan aikaan saalista jäljitettäessä sen liikkeistä jäi aina jäljet, maahan tai lumeen. Nykyisellä tapettujen kasvisten vegaanikaudella jäljitetään salattuja elimiä. Niitä on viime aikoina lähtenyt maailmalle Puolasta, joka yrittää myös kasvattaa hiilijalanjälkeä jatkamalla, ellei peräti lisäämällä hiilen käyttöä energian tuotannossa. Sitä enää harva yrittää jäljitellä.

Nykyruualle tarvitaan enemmän ja vähemmän järkeviä jäljitysjärjestelmiä, omaa ja vieraiden valvontaa. Jokaista raaka-ainetta seuraa merkintä pakkauksessa tai bulkkikuormassa liuta asiapapereita. Yleensä sitä enemmän, mitä useamman maan rajan se ylittää. Paperipaljoudesta on useissa tapauksissa siirrytty sähköisesti luettavaan merkintään toivoen, että se lisää ruuan kulkeman matkan avoimuutta.
Merkinnöistä ja massiivisista jäljitysjärjestelmistä huolimatta moni jäljittelemätönkin ruoka on vaikeasti jäljitettävissä. Puolalaisten salattujen elimien raaka-aine, salatut eläimet, kokivat salatun elämän, joka päättyi salaa ylimääräisessä yövuorossa. Saateasiakirjat ovat olleet luontaisesti uusiutuvaa laatua, ja niissä on ollut elettyjä salaimia.
Ruuan alkuperän jäljittäminen lisää ruuan hintaa. Ranskassa Carrefour on toteuttanut jäljitettävyyden kahdeksassa tuoteryhmässä ja investoinut näin tietotekniikan aikana tiedon louhintaan jäljitettävyyden toteuttamiseksi. Suomessa keskitytään sen sijaan louhimaan hintoja. Kaupan keskusliikkeet ovat kovin vähän jäljestäneet jäljitettävyyttä. Broilerinlihan pakkauksiin on saatu tuottajan jäljet, mutta hinta on jäljessä kannattavuudesta. Tilakoon kasvu mahdollistaa paremman jäljitettävyyden, mutta maidossa ja viljassa taitaa kestää vielä tovin, ennen kuin niiden alkuperä tiedetään litran tai jyvän tarkkuudella.

Kun raaka-aineita ostetaan markkinatilanteen, sadon tai kadon mukaan useammasta maasta, pakkausten tiedoissa on huomioitava kaikki mahdolliset ostomaat, tai painatuksia joudutaan uusimaan usein. Mehuissa alkuperämaan jäljittäminen kirjainvaihtoehtojen avulla on jo arkipäivää. Valion maidoissa kirjaimilla sen sijaan jäljitetään tuotteen pakannutta meijeriä.
Kasvimaitojen valmistajat maailmalla ovat havahtuneet käänteisen todistamisen taakkaan. Niiden on osoitettava, ettei raaka-aineen viljelyn tieltä ole hävitetty sademetsiä tai ettei raaka-aine ole geenimuunneltua. Suomessa sateisia metsiä on alkanut syntyä vasta viime vuosina. Metsiä ylipäätään kaadetaan meillä niin eläin- kuin kasvimaidon tuotantoa varten enää vähän, eikä asiasta ole edes keskusteltu.

Meillä on erilaisia halpamerkkejä, joista osan alkuperä ilmenee nimestä (”kotimaista”). Mutta on liuta tuotteita, joissa alkuperä ilmoitetaan vaihtelevasti. Mitä hyötyä on ylimalkaisesta ”valmistettu EU:ssa” -ilmoituksesta? Halpamerkit eivät koostumukseltaan, maultaan tai laadultaan ole useinkaan juuri mainitsemisen arvoisia. Pitääkö alkuperääkään silloin mainita?
Jos ruoka ei ole mistään kotoisin, pitääkö sen olla jäljitettävissä, siis jostakin kotoisin? Tässä ruuan halpuutuksen mallimaassa markkinoille voisikin tuoda vielä yhden halpamerkin: Ruuan, joka ei ole mistään kotoisin ja jonka alkuperä ei ole mainitsemisen arvoista. Siinä voisi olla järkeä.

TEKSTI: Heikki Manner
Kirjoittaja on Kehittyvä Elintarvike -lehden vakituinen avustaja ja Elintarviketieteiden Seuran kunniajäsen