Ajankohtaista

Hygienia hallintaan hyvällä johtamisella

keskiviikko 28. helmikuu 2018

Hygieniaa pitää johtaa aivan kuten normaalia liiketoimintaakin: asettamalla uusia, selkeitä tavoitteita parempien tuloksien saavuttamiseksi. Hygienian tavoitteet mitoitetaan palvelemaan yrityksen strategian mukaisia tavoitteita monin eri tavoin ja monella eri osa-alueella kuten logistiikassa, laadussa, tuotteen nautittavuudessa ja ennen kaikkea eri tehtaiden keskinäisessä kilpailussa kaupan omista merkeistä.
Tuotantolaitokset kilpailevat yhä enemmän keskenään ja brändit kauppojen hyllyillä. Tuotemerkkien omistajat ovat tarkkoja brändiensä laadusta ja maineesta ja miettivät tarkkaan, kenen valmistajan haltuun ne uskaltaa luottaa.

Lähes ainoa menetelmä hygieniatulosten parantamiseksi on toistaiseksi ollut perinteinen siivous pesuineen ja sitä myötä kustannusten nousu. Siivous- ja pesukulut ovat kustannuseränä kulurakenteessa ja tuotteen hinnassa.
Toisaalta siivouksellakaan ei voi ratkaista kaikkia ongelmia. Esimerkiksi ulkoilman kohonneet mikrobipitoisuudet näkyvät syksyisin hygieniatason voimakkaana heikentymisenä vuodesta toiseen, koska ilmiölle ei ole luotu hallintamenetelmää. Mitä jos meillä olisi samalla tasolla oleva sisäilmahygienia läpi vuoden?
Tarvitaan tavoitteellisuutta ilma- ja pintahygieniaan. On tavallista hallita puhtautta eri hygienia-alueiden kautta, mutta esimerkiksi ilman puhtaudelle ei ole määritetty eroavia tavoitetasoja eri hygienia-alueille. Eri hygienia-alueilla niissä on käytännössä lähes samat mikrobipitoisuudet, eli hygienia-alueita ei todellisuudessa ole olemassa.
Näin ei enää tarvitse olla, sillä teknologiat mahdollistavat eri mikrobitasojen säätämisen eri hygienia-alueille. Tavoitteiden lisäksi pitäisi olla määritetty myös turvarajat, ”hälytysrajat”, jotka ohjaajat korjaaviin toimenpiteisiin.

Hygienian hallintateknologioiden huima kehitys mahdollistaa asioita, joita ennen vain toivoimme. Laitteiden tehot ovat kasvaneet muutamassa vuodessa useita satoja prosentteja, jolloin suuretkin tilat tai kokonaisuudet on voitu ottaa haltuun. Toisaalta on tullut aivan uusia teknologioita kuten LED-valot (light-emitting diode), joilla voidaan tuhota mikrobeja normaalin näkyvän valon alueella ja tuotannon aikana valon ollessa ihmiselle täysin vaaratonta.
Eri teknologioilla yhdessä tai erikseen saadaan vähennettyä mikrobikuormaa jopa 80 prosenttia, lähtötilanteesta riippuen. Hygieniataso on mahdollista rakentaa aseptiseksi, jolloin tuote voidaan prosessoida mikrobittomassa ympäristössä.
Kun hygienian hallinta automatisoituu, myös laatu paranee, ja tulokset muuttuvat tasaisiksi inhimillisten tekijöiden vähentyessä. Samalla usein säästetään henkilö- ja pesuainekuluissa ja otetaan askel kohti riskittömämpää, kemikaalivapaata tuotantoa. Uudet desinfiointiteknologiat ovat kertaluontoisina investointierinä myös poistettavissa. Lisäksi laitteita voi aina vuokrata.

Uusia teknologioita hygienian hallintaan on kuitenkin hyödynnetty toistaiseksi hyvin vähän. Ionisointi, ultraviolettivalon C-aallonpituus (UVC), ultraäänisumutus, otsonivesi ja fotonidesinfiointi ovat vielä paljolti tuntemattomia menetelmiä elintarviketeollisuudessa. Näiden menetelmien käyttö mahdollistaisi myös uusia hyötyjä, kuten edellä kirjoitin.
Yksittäisten hygieniaongelmien ratkaisukeskeisyyden sijaan hygienia kaipaa näkemyksellistä johtamista ja selvää, tavoitteellista kokonaissuunnitelmaa. Suunnitelmaa ei tarvitse toteuttaa yhdellä kertaa, mutta se mahdollistaa systemaattisen toiminnan ja tulosten pitkäjänteisen kehittämisen koko valmistusketjussa.

Petri Uotila
Solution Manager
TopHygiene Oy

Julkaistu Kehittyvä Elintarvike -lehdessä 1/2018