Ajankohtaista

Holipompelipolitiikkaa

torstai 14. joulukuu 2017

Elimistö ei tarvitse etanolia. Sen oivalsi Aldous Huxley kirjassaan Uusi uljas maailma. Siinä ihmisten lisääminen on ulkoistettu kasvattamoihin, joissa sikiöt lilluvat etanoliliuoksessa. Liuoksen väkevyyden perusteella saadaan yhteiskunnan eri tehtäviin sopivia ihmisiä niin kuin mehiläispesässä. Työläisille ja yhteiskunnan pohjasakaksi tarkoitetuille annetaan vahvaa alkoholia ja johtajiksi kasvatettaville laimeaa tai ei ollenkaan. Mitä enemmän olet sikiövaiheessa saanut alkoholia, sitä tyhmempi ja auktoriteetteja tottelevaisempi olet.
Alkoholilain ”uudistajilla” on selvä taka-ajatus. Lainsäädäntöä halutaan väljentää siten, että vahvempaa etanolia saa laillisesti kohta joka niemen notkosta ja saarelmasta. Alkoholi tehdään niin helposti saataviksi, että janoiset suomalaiset varmasti juovat – ja tyhmien alamaisten määrä sen kuin lisääntyy. Siten saamme karsituksi yhteiskunnasta ensin kaikki sellaiset, joiden geenit eivät kestä alkoholia. Sen jälkeen yhteiskuntaan tulee tottelevaisten tollojen armeija, jota viinaa sietävä, kohtuudella saanut ja kohtuudella tai ei ollenkaan käyttävät johtavat.

Näin toimi taannoinen hallitus, joka teki edellisen alkoholilain ”uudistuksen”, alensi roimasti alkoholiveroa, ja kulutus saatiin nousuun. Toteutui suunnitelman ensimmäinen vaihe, ja monta suurkuluttajaa poistui keskuudestamme. Pitääkö juoppogeenin omaavalle kansanosalle tosiaan oikein hallituksen ja eduskunnan turvata mahdollisimman runsas ja helppo alkoholin saanti?
Maamme on vielä toistaiseksi kylmä, ja siksi täällä ei käy – käyminen ei itsestään käynnisty, kuten etelän mailla. Kun meillä ei tapahdu spontaania käymistä, suomalaisille ei ole kehittynyt etanolia sietävää geenistöä. Lämpimämmissä maissa itsestään alkanut käyminen on antanut alkoholin siedätyshoitoa jo liki kehdosta alkaen vuosituhansien ajan, ja prosentteja sietämättömät ovat aikoja sitten kuolleet sukupuuttoon. Monessa ranskalaisessa koulussakin on tarjolla viiniä tai siideriä – tosin vain opettajille. Koululaiset näkevät alkoholin kuuluvan ruokakulttuuriin.
Suomessakin spontaanikäyminen tulee hiljalleen käynnistymään ilmastonmuutoksen myötä. Kotimaan ilmastonmuutoksen kieltäjillä on myös selvä alkoholipoliittinen suunnitelma: edistetään itsestään käymisen yleistymistä, jolloin marjamaat ja hedelmätarhat muuttuvat viinijärviksi. Spontaanikäyminen yleistyy, marjat ja omenat käyvät viinilätäköiksi, ja suomalaiset tyhjentävät niitä sienten lailla. Saavutetaan sama tavoite kuin alkoholin saantia vapauttamalla.

Eivät arvanneet muinaiset tislaustaidon keksijät, minkä pullon hengen päästivät valloilleen, kun alkoivat väkevöidä alkoholia. Kun suomalaiset oppivat tislaamaan, he tekivät mahdollisimman väkevää ja puhdasta tislettä, eivät sekalaista sikunasoppaa ja asetaldehydiapetta kuten eteläisemmät tislaajahenkilöt. Mitä nyt joskus unohtivat metanolin mukaan.
Mutta jolleivat olisi keksineet, mistä me nyt keskustelisimme, mitä arvostelisimme, mitä verottaisimme ja mitä lukisimmekaan, kun maailman ja kansallisenkin kirjallisuuden klassikot olisivat alkoholin puutteessa jääneet kirjoittamatta, Hemingwaysta Leinoon. Kroppa ei tarvitse alkoholia, mutta henki taitaa saada voimaa pullon hengestä.

Heikki Manner
MMM