Ajankohtaista

Biotalous on suuri mahdollisuus Suomelle

torstai 26. lokakuu 2017

Suomella on kaikki mahdollisuudet kehittyä biotalouden edelläkävijäksi. Biomassavarantomme per capita ovat Euroopan suurimmat. Suomessa on perinteisesti vahva metsä- ja konepajateollisuus, osaamme kehittää prosesseja biomassoille, ja meillä on tietotaitoa rakentaa prosessointiin tarvittavat laitteet ja laitokset. Suomella on kaikki tarvittavat tuotannontekijät: runsaasti maata, metsävaroja ja puhdasta vettä sekä vahva osaaminen ja vakaa toimintaympäristö. Nämä voimavarat tulee hyödyntää innovatiivisesti ja kestävästi ympäristö ja kansantalous huomioiden.

Biotalous on jo nyt tärkeä Suomelle: tuotoksestamme 16 prosenttia tulee biotaloudesta. Suomen kansallisen biotalousstrategian tavoitteena on saavuttaa uutta talouskasvua ja luoda uusia työpaikkoja biotalouden liiketoiminnan kasvulla sekä korkean arvonlisän tuotteilla ja palveluilla. On ensiarvoisen tärkeää, että raaka-aineemme jalostetaan mahdollisimman pitkälle arvotuotteiksi ja raaka-aineen kaikki komponentit hyödynnetään niin, että myös jäte- ja sivuvirrat otetaan hyötykäyttöön.
Meillä on parhaillaan hyvin vahva investointiaalto. Pitkäaikaiset tutkimushankkeet etenevät kohti teollista tuotanto esimerkkeinä lignoselluloosapohjainen etanoli ja ligniinisovellukset. Biotalous tarvitsee uusia tuoteideoita, teknologioita, uusia arvoketjuja ja ennen kaikkea yhteistyötä tutkijoiden ja elinkeinoelämän välillä. Teknologian tutkimuskeskus VTT on vahvasti mukana tässä kehityksessä. Vuoden alussa päättyneessä Tie Biotalouteen -kärkiohjelmassa on kehitetty lukuisia biopohjaisia tuotekonsepteja ja uusia teknologioita biomassoille.
Ohjelman keskeisenä tavoitteena on ollut tukea teollisuutta uudistumisprosessissa. On kehitetty muun muassa biokomposiitteja, pakkausmateriaaleja, nanoselluloosaa, tekstiilikuituja, biopolttoaineita, biokemikaaleja sekä ruoka- ja rehusovelluksia. Pilotointilaitteistot ovat eritysvahvuus: Pystymme ylöskaalaamaan kehitettäviä prosesseja muun muassa uudessa ja monipuolisessa Bioruukin pilotointikeskuksessa ja nopeuttamaan näin ideoiden kaupallistamista. Korkeatasoinen tiede antaa vankan pohjan teknologiselle osaamiselle. Tie Biotalouteen -ohjelmassa tuotettiin yli 1 200 vertaisarvioitua julkaisua, 140 patenttihakemusta ja 30 väitöskirjaa.

Elintarviketuotanto on keskeinen osa biotaloutta, ja sen taloudellinen merkitys on suuri: Ala työllistää EU:n alueella 4,3 miljoonaa ihmistä, ja sen bruttoarvo on 1089 miljardia euroa. Haasteina ovat väestönkasvu, kaupungistuminen, ilmastonmuutos ja puhtaan veden puute sekä samanaikaisesti tarve tuottaa terveellistä ja ravitsemuksellisesti korkea-arvoista ruokaa.
Tulevaisuudessa ruokavaliomme on nykyistä kasvipainotteisempi, ja ruokaa tehdään aivan uusistakin aineksista. Raaka-aineet hyödynnetään tehokkaammin, ja osa niistä tuotetaan uusilla tavoilla. Kuluttajalähtöinen liiketoiminta, älykäs nettikauppa, uudet palvelumallit ja uutta teknologiaa hyödyntävä valmistus lähellä ruuan käyttöpaikkaa ovat esimerkkejä käynnissä olevasta murroksesta. Avainasemassa on digitaalisten teknologioiden hyödyntäminen sekä prosessien, toimijoiden ja kuluttajien uudenlainen yhteistyö. Suomi voisi olla suunnannäyttäjä teknologia- ja elintarviketeollisuuden yhdistäjänä ja uusien teknologioiden soveltajana.
Tällä hetkellä tutkimus on erityisen aktiivista sivuvirtojen arvokomponenttien talteenotossa. Esimerkiksi VTT:llä on käynnissä sekä kansallisia että EU-tason hankkeita viljateollisuuden ja leipomojen sivuvirtojen jatkojalostukseen ja proteiinin talteenottoon. Hyönteiset kiinnostavat ravinnon proteiinilähteenä jo kuluttajia ja elintarviketeollisuutta. Niiden teollinen hyödyntäminen edellyttää kuitenkin, että hyönteisraaka-aineiden ominaisuudet tunnetaan ja niitä kehitetään elintarvikkeiden teolliseen tuotantoon soveltuviksi. Olemme kehittäneet kuivafraktiointimenetelmän proteiinirikkaan jakeen valmistamiseksi hyönteisjauhosta ja osoittaneet sen toimivuuden koetuotteissa.

Elintarvikeraaka-aineiden biotekninen tuotanto nähdään isona mahdollisuutena ruokaketjun muutoksessa. Tulevaisuuden proteiinituotanto voi tapahtua täysin päästöttömästi. VTT:n tutkijat ovat yhdessä Lappeenrannan teknillisen yliopiston kanssa tuottaneet yksisoluproteiinia sähkön ja hiilidioksidin avulla. Näin valmistettua proteiinia voidaan kehittää eläin- ja ihmisravinnoksi.
Perinteiseen maatalouteen verrattuna tämä tuotanto ei vaadi ympäristöltä maatalouden kasvuolosuhteita, kuten lämpötilaa, kosteutta tai tiettyä maaperän laatua. Kaikki raaka-aineet saadaan käytännössä ilmasta. Teknologia voidaan viedä esimerkiksi aavikoille tai muille nälänhätäalueille. Myös kotireaktori voisi olla yksi vaihtoehto, jolla kuluttaja voi valmistaa tarvitsemansa proteiinin. Toisena esimerkkinä kotireaktorista on ZellPod, joka mahdollistaa tuoreen, kasviperäisen ruuan kasvattamisen kotikeittiössä. Solulinjat tuottavat samoja terveyden ja ravitsemuksen kannalta tärkeitä biomolekyylejä kuin kasvi. Viikossa voidaan kasvattaa noin puolisen kiloa tuoreita kasvisoluja, esimerkiksi lakkaa, mesimarjaa tai puolukkaa.

Kristiina Kruus
tutkimusprofessori
VTT Oy