Ajankohtaista

KE 3/2018, kolumni, Ei isäntä, mutta välttämätön renki

tiistai 12. kesäkuu 2018

Valtiovarainministeriö on yrittänyt määritellä digitalisaation kansankielellä. Digitalisaatio on ”toimintatapojen uudistamista ja palveluiden sähköistämistä. Kyse on isosta oivalluksesta, miten omaa toimintaa voidaan muuttaa jopa radikaalisti toisenlaiseksi tietotekniikan avulla”. Tekoäly, teollinen internet, modernit tiedonkeruujärjestelmät ja koneoppiminen ovat kaikki osa digitalisaation isoa kuvaa.
Digitalisaatio vaatii hyvän infrastruktuurin ja pohjan, jolle sitä lähdetään rakentamaan. Niin sanottu viidennen sukupolven mobiiliverkko on keskeisin tiedon välityksen perusta. Ensimmäisen sukupolven mobiililaitteita olivat perusmatkapuhelimet. Toinen sukupolvi toi mukanaan lyhyet tekstiviestit ja kolmas lisäsi internet-yhteyden matkapuhelimeen. Neljäs sukupolvi lisäsi nettiyhteyteen merkittävästi nopeutta ja teki kännykästä mukana kulkevan tietotoimiston.

Nyt odotettavissa olevat viidennen sukupolven (5G) laitteet nopeuttavat käyttöliittymiä entisestään, mutta ennen kaikkea ne mahdollistavat erilaisten kuluttajalähtöisten ja teollisten palveluiden kehittymisen. Esineiden välinen internet tarvitsee riittävän määrän laajakaistaa. Perusinfran on oltava kunnossa Suomen kaltaisessa huippuosaamiseen maassa, jos haluamme pysyä kehityksen huipulla.
Digitalisaation suhteen Suomen syrjäinen sijainti on merkityksetön. Liikenne- ja viestintäministeri Anne Berner visioi perustellusti Suomea tietoliikenteen solmukohtana. Hyvän koulutusjärjestelmän ja vahvan telealan perintönä meiltä löytyy paljon osaamista.
Kukaan ei osaa tyhjentävästi ennakoida asioita, joita digikehitys tuo tullessaan muutaman vuoden päästä. Itseohjautuvat autot, puheella ohjattavat toiminnot ja robotiikka ovat kaikki oikeastaan jo käytössä. Ilmakuvantaminen hankalien laitteiden tai toimitilojen tarkistuksissa on myös jo käytössä olevaa teknologiaa. Todennäköistä kuitenkin on, että nyt julkisessa keskustelussa olevat esimerkit ovat vain pieni osa, jäävuoren huippu.

Elintarviketeollisuudessakin dataa kerätään valtavasti, niin prosesseista kuin tuotteiden kulutustavoista. Kerätyn tiedon arvo syntyy kuitenkin vasta, kun se voidaan hyödyntää, ymmärtää ja sen pohjalta tehdä parempia päätöksiä. Digitalisaatiota ohjaa aina ihminen. Liiketaloudellisten hyötyjen pitää olla selvillä; liiketoimintaa pitää pystyä tehostamaan ja kuluttajien kiinnostusta kasvattamaan.
Olvilla aloitettiin tuotannosta kerättävän tiedon digitalisointi viisi vuotta sitten. Paperimerkinnöistä luovuttiin ja hankittiin tiedonkeruujärjestelmä. Aluksi järjestelmään liitettiin kolme tuotantolinjaa laitteineen. Asteittain järjestelmä laajennettiin käsittämään kaikki panimosta varastokeräilyyn asti.
Täyttöosaston tuottavuus parani 15 prosenttia. Samalla nähtiin selvä parannus laadussa reklamaatioiden vähentyessä oleellisesti. Työntekijöiden rooli toiminnan aktiivisena kehittäjänä kasvoi, joka taas osaltaan lisää työntekijöiden motivaatioita ja sitoutuneisuutta työhönsä. Olvin hanke on oiva esimerkki datan hyödyntämisestä liiketoiminnassa.
Toinen panimoalaa koskeva esimerkki on Carlsbergin panimosta Kööpenhaminasta. Tutkimuslaboratorio käsittelee tuhat olutnäytettä päivittäin. Tutkimuksessa käytetään huipputarkkoja sensoreita, jotka mittaavat oluen vivahteita ja aromeja ja luovat lopulta oman sormenjäljen kullekin näytteelle. Carlsberg hyödyntää tiedon tutkimalla uusia oluthiivoja ja kehittämällä uusia oluita. Hanke yhdistää osaamista monelta toimialalta, ja sen toivotaan kehittävän ympärilleen uutta yritystoimintaa.

Keskustelu digitalisaatiosta johtaa helposti valtavaan termistöähkyyn, jota voi olla vaikea jäsentää yritystoiminnan kiireiden keskellä. Haastetta lisää kiihtyvä muutosvauhti. Digitalisaation murrosta käsittelevien artikkeleiden yksi yleinen ohje on verkostoidu. Etsi sparrauskumppania erilaisista ihmisistä ja eri aloilta, aloita pienin askelin, riko siilot ja pidä koko ajan mielessä oman liiketoiminnan tavoitteet.
Digitalisaatio, jos jokin, on hyvä renki. Kuluttajabisneksessä on hyvä muistaa, että lopullisen päätöksen tuotteen menestymisestä tekee kuitenkin tavallinen kuluttaja – ja ihan yhtä rationaalisesti tai epärationaalisesti kuin tähänkin asti.

Elina Ussa, toimitusjohtaja, Tietotekniikan ja tietoliikenteen keskusliitto FiCom ry

Kirjoittaja on työskennellyt aikaisemmin Panimo- ja virvoitusjuomateollisuusliitto ry:n toimitusjohtajana.